Kuntoutuspsykoterapiaa sai lähes 66 000 henkilöä vuonna 2024 – neljä viidestä saajasta naisia

Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvoi jälleen vuonna 2024. Saajia oli yhteensä yli 65 900, mikä on noin 1 400 enemmän kuin edellisvuonna.

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusti yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 2015 saajia oli noin 27 000. Viime vuosina kasvu on selkeästi hidastunut. Kuntoutuspsykoterapia on edelleen asiakasmäärältään yleisin Kelan kuntoutuspalvelu. Kuntoutuspsykoterapian saajien osuus on 38 % Kelan järjestämästä kuntoutuksesta.

Kela korvasi kuntoutuspsykoterapian kustannuksia 105 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Kustannukset laskivat hiukan edellisvuodesta, kun inflaatio otetaan huomioon. Kuntoutuskustannusten kasvun tasaantumista saattaa osaltaan selittää kuntoutuspsykoterapiaan sisältyvä omavastuuosuus, joka voi olla noin 40–60 euroa käynniltä.

– Palvelujärjestelmä on mielestäni kehittynyt myönteisesti viime vuosina, ja Kelan kuntoutuspsykoterapian ohella onkin saatavilla entistä paremmin muun muassa lyhytpsykoterapiaa ja julkisen terveydenhuollon palveluseteleillä tarjoamaa psykoterapiaa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

Valtaosa saajista työssä olevia naisia

Naiset hakevat kuntoutuspsykoterapiaa selvästi miehiä yleisemmin. Saajista 52 000 tai 79 prosenttia oli naisia vuonna 2024. Miehiä saajien joukossa oli vajaa 14 000. Kuntoutuspsykoterapian saajien sukupuolijakauma on pysynyt suunnilleen samana viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Naiset raportoivat miehiä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ovat myös yleisimmät päädiagnoosit kuntoutuspsykoterapian saajilla. Lisäksi miehillä saattaa olla korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin kuin naisilla.

Suurin osa saajista, reilu 41 000, oli töissä aloittaessaan kuntoutuspsykoterapian. Opiskelijoita saajien joukossa oli vajaa 18 000 ja työttömiä vajaa 5 000. Saajien määrä on kasvanut eniten työssäkäyvien joukossa.

– Nuorten naisten psyykkinen oireilu on ollut paljon esillä, ja on hyvä, että moni nuori aikuinen nainen saa apua kuntoutuspsykoterapiasta. Toisaalta mielenterveyspalvelujen kohdentumisessa ja saavutettavuudessa saattaa edelleen olla haasteita eri väestöryhmissä, pohtii Vuori.

Tavoitteena opiskelu- ja työkyvyn takaaminen

Kuntoutuspsykoterapian tavoite on edistää asiakkaan työ- ja opiskelukykyä. Sitä voivat saada 16–67-vuotiaat suomalaiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna diagnosoidun mielenterveyden häiriön takia. Kuntoutuspsykoterapiaa varten tarvitaan psykiatrin lausunto diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tuottavat käytännössä yksityiset palveluntuottajat. Kela korvaa yksilöterapiasta 57,60 euroa käynniltä, ja käynnin hinta liikkuu sadan euron molemmin puolin. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa enimmillään kolme vuotta, yhteensä enintään 200 kertaa.