Audiomedia Oy

Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita

Jaa
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa.

–Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.

Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta.

–Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotalouden kehitystyön edelläkävijä.

Puutuotealan koulutusta lisätään

Lahdessa sijaitsevaa LUT yliopiston biojalostukseen keskittyvää erotustekniikan tutkimusta Säätiö tukee 350 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. – Rahoitus vahvistaa Lahden asemaa yliopistokaupunkina, kun varat tulee käyttää Lahden yksikössä, sanoo Kolli.

LAB-ammattikorkeakoulun puutekniikan ja puurakentamisen koulutukseen sekä yritysyhteistyöhön puutuoteteollisuuden kanssa Säätiö osoittaa 500 000 euroa, minkä käytön edellytyksenä on muun yritysrahoituksen saanti hankkeelle.

–LAB-Ammattikorkeakoulun rahoitus tukee laaja-alaisesti puupohjaisten rakentamisen ratkaisujen kehittämistä. Kun Lahden talousalueella on merkittäviä puutuotealan yrityksiä, pyrimme koulutuksen vahvistamisella turvaamaan pitkäjänteisesti yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja Päijät-Hämeen asemaa puuteollisuuden keskuksena.

Säätiö tukee myös LUT yliopiston uutta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusta viiden vuoden ajan 50.000 euroa vuosittain ajalla 2027 - 2031. – Haluamme tukea koulutusohjelmaa, koska rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ratkaisuilla on suuri merkitys tulevaisuudessa, uskoo Kolli.

Tavoitteena tehostaa metsän käyttöä

LUT yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaanin Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön tuella kasvatetaan Lahdessa sijaitsevan tutkimusryhmän toimintaa sekä biojalostustutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta.

–Tuen ansiosta tutkijat voivat kehittää tieteeseen perustuvia ratkaisuja moderneille biojalostamoille, jotta ne pystyvät yhä paremmin hyödyntämään kestävästi saatavilla olevaa biomassaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Tavoitteena on kasvattaa tutkimusryhmiä siten, että niihin tulee vanhempia tutkijatohtoreita ja opettajia biojalostustutkimuksen pariin.

Kallioinen-Mänttärin mukaan Säätiön lahjoitus on merkittävä panostus suomalaisen biojalostusosaamisen kehittämiseen. – Se myös mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen teollisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tehostaa metsän ja biomassan käyttöä ja mahdollistaa uusien puupohjaisten tuotteiden valmistusta.

Edullisella sähköllä biopohjaisten tuotteiden arvonlisä voi kaksinkertaistua

LUT – yliopiston Lahden yksikössä erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin näkee biotalouden ja sähkön tuotannon tehostamisessa paljon yhteisiä tavoitteita.

–Uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö linkittyy energiantuotantoon siten, että mitä edullisemmin voimme tuottaa energiaa ja sähköä, voimme jopa kaksinkertaistaa biomassasta valmistettavien tuotteiden arvonlisän. Esimerkiksi vedestä valmistettavan vedyn valmistamiseen tulee muiden uusiutuvien sähköntuotantomuotojen ohella nyt panostaa, koska edullisen sähkön merkitys biomassan energiakäytön korvaajana on keskeistä.

Kun biomassaa käytetään edelleen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, Melinin mukaan tavoitteena on tuottaa sähköä tehokkaammin ja halvemmalla.

–Voimme käyttää biomassaa fossiilisia korvaavien tuotteiden valmistukseen. Tavoitteena on tasapainottaa energiajärjestelmää, tuottaa tasaisesti edullista sähköä ja tehostaa biomassan hyötykäyttöä, kannattavuutta ja teollisen tuotannon prosesseja.

Metsästä fossiilisia korvaavia tuotteita 

Suuri biojalostuksen odotusarvo kohdistuu Melinin mukaan puupohjaisen tekstiilikuidun teolliseen valmistukseen, pakkausteollisuuden uusiin ratkaisuihin sekä biopohjaisen öljyn, polttoaineiden, biohiilen ja kemikaalien valmistukseen.

–Nyt tarvittaisiin teollisia investointeja esimerkiksi metanolin valmistukseen, mikä vauhdittaisi sekä edullisen sähkön tuotannon tasapainottamista että biomassasta valmistettavien tuotteiden kehitystyötä. Tulevaisuudessa voimme saada nykyisestä hakekuormasta enemmän sen jatkojalostuksella ja halvan sähkön tuotannon lisäämisellä.

Vaikka tuulivoimaa on rakennettu Suomeen merkittävästi, kylminä tuulettomina talvipäivinä ne eivät tuota sähköä lainkaan tuotantoon. – Vaikka monissa teollisissa prosesseissa itse valmistus tuottaa sähköä sivutuotteena, se ei riitä kattamaan sähkön tarvetta ja syntyy kovia hintapiikkejä. Kun sähkön kulutus tulee lähivuosia merkittävästi kasvamaan, edullisen sähkön saannin turvaaminen on puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden edellytys, muistuttaa Melin.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi

Mari Kallioinen-Mänttäri, mari.kallioinen-manttari@lut.fi

Kristian Melin, kristian.melin@lut.fi

Kuvat

Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.
Haastateltavat Esko Kolli, Mari Kallioinen-Mänttäri ja Kristian Melin.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye