ELY-keskuksen kautta aluetalouteen yli 448 miljoonaa euroa vuonna 2024

Pohjois-Pohjanmaan aluetalouden ja työllisyyden näkymät olivat viime vuonna alavireiset, ja työttömyys alueella kasvoi jonkin verran. ELY-keskus edisti työllisyyttä, osallisuutta, osaamista ja maahanmuuttajien kotouttamista alueella lähes 33 miljoonalla eurolla, josta Euroopan unionin sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettujen hankkeiden osuus oli 11 miljoonaa euroa. Maatalouden investoinneissa ja maaseudun kehittämisessä vuosi 2024 oli vilkas. Esimerkiksi maatalousinvestointien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä nousi muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen maataloustuotannon jatkuvuuden kannalta hyvälle tasolle. Lisäksi kunnat maksoivat maatiloille viljelijätukia vajaat 186 miljoonaa euroa ELY-keskuksen valvonnan perusteella. Matalasuhdanteesta huolimatta yritysrahoitus pysyi hyvällä tasolla, yrityksille suuntautui kaikkiaan reilut 34 miljoonaa euroa. Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin toimialoista eniten puutavara- ja puutuoteteollisuudelle 41 prosentin osuudella. Toiseksi suurin rahoitusosuus oli metalliteollisuudella 13 prosentin osuudella. ICT- ja terveysteknologia-alojen osuus avustuksista oli yhteensä 13 prosenttia. Seutukunnista suurimman rahoituspotin sai Oulu 30 prosentin osuudella ja suurin kasvu nähtiin Haapavesi-Siikalatvan seutukunnassa, jonka osuus nousi 27 prosenttiin. Myös Ylivieskan seutukunnan saama rahoitusosuus nousi merkittävästi 16 prosenttiin. 

Pohjois-Pohjanmaalla tukea saaneita hankkeita vuonna 2024 olivat mm.

• Kalatalous (EMKVR): Laitakarin kala, avomerikasvatukseen liittyvä hanke Perämeren rannikolla (2,4 milj. euroa) 
• Yritysrahoitus (EAKR) : LapWall Oyj:n puuelementtiteollisuuden investointihanke Pyhännällä (5,7 milj. €), E.T. Listat Oy:n investointihanke Ylivieskassa (2,7 milj. euroa) ja Pentti Hämeenaho Oy:n kiertotaloushanke Raahessa (2,0 milj. euroa)

Puhtaan siirtymän suunnitelmat etenivät viime vuonna maakunnassa vauhdilla. Puhdasta siirtymää tukevia maankäytön muutoksia tapahtui ja tapahtuu edelleen alueellamme luultavasti eniten Suomessa. Tämä johtui pääosin tuulivoiman (noin 40 prosenttia Suomen tuulivoimasta), aurinkoenergian sekä muiden lukuisten vihreän siirtymän hankkeiden määrästä.   Vaikka hankkeiden suuri määrä onkin positiivista vihreän siirtymän näkökulmasta, aluetaloudellisesti Pohjois-Pohjanmaalle kaivattaisiin myös korkeampaan jalostusasteeseen tähtäävää toimintaa. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, vesien hoitoon sekä vesitalouden tehtäviin ELY-keskus käytti viime vuonna vajaat 10 miljoonaa euroa. Nykyisellä EU-ohjelmakaudella on mahdollista saada rahoitusta ympäristöhankkeisiin ja ilmastosiirtymän haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja sitä myönnettiinkin viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalle yli 2,1 miljoona euroa eli lähes tuplaten edellisvuoteen. Esimerkkejä ELY-keskuksen ympäristötoimista: 

• ELY-keskus osallistuu kahdeksanvuotiseen Priodiversity-Life-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta laajalla yhteistyöllä. Hanke alkoi vuonna 2024.
• Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla kehitettiin luonnonsuojeluverkostoa 3,5 miljoonalla eurolla ja noin 2083 hehtaarin alueella perustamalla yksityisiä luonnonsuojelualueita ja hankkimalla kiinteistöjä. 

Maanteiden korjausvelan vähentämiseen saatiin viime vuonna huomattava lisärahoitus ja sen myötä kokonaispäällystemäärä nousi noin 480 kilometriin, joka on huomattavasti viime vuosia enemmän. Parantamishankkeita pystyttiin toteuttamaan lähinnä EAKR- ja jakovararahoituksen turvin, osin yhteistyössä kuntien kanssa. Yksityistieavustusten osalta vaikea rahoitustilanne näkyi avustusvolyymin pienenemisenä hakemusten runsaasta määrästä huolimatta, myönnetyn avustuksen määrä lähes puoliintui. Liikenteeseen ja tieverkkoon Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa käytettiin kaikkiaan reilut 128 miljoonaa euroa.  Oulun seudun MAL-sopimus allekirjoitettiin vuoden lopulla ja ELY-keskus on toiminnassaan varautunut toteuttamaan Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisia toimenpiteitä.

• Kesän 2024 pisin yhtäjaksoinen päällystyskohde oli seututie 793 Maliskylä–Haapavesi välin n. 21 km matkalta. 
• Muita merkittäviä päällystyskohteita olivat mm.  Vt 4 Oulun moottoritie, Vt 4 Rantsila–Ojakylä Siikalatvalla, Vt 6 Kontinjoki–Eevala Sotkamossa sekä Vt 8 Himanka–Rahja Kalajoella
• Uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennettiin Kuusamossa, Pudasjärvellä, Vaalassa ja Sotkamossa yhteensä noin 11 km. Nivalassa toteutettiin liittymäjärjestelyjä ja Kalajoella alikulku.