Suomen Punaisen Ristin Yksinäisyysbarometri: Nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyys on lisääntynyt entisestään

Suomessa 59 prosenttia kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, selviää Suomen Punaisen Ristin teettämästä Yksinäisyysbarometrista. Joka neljännellä yksinäisyys on jatkunut yli viisi vuotta.

Eniten yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista kokevat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden tilanne on synkentynyt entisestään. 66 prosenttia 16–24-vuotiaista kokee yksinäisyyttä Suomessa joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin. Viime vuoden Yksinäisyysbarometriin vastanneista näin koki 47 prosenttia.

– Joka viides 16–24-vuotiaista kertoo kokeneensa yksinäisyyttä vähintään viisi vuotta. Tämä on pitkä aika nuoren elämästä. Tiedämme, että pitkittynyt yksinäisyys nuorilla voi näkyä oppimisvaikeuksina ja lisätä myös riskiä radikalisoitumiselle ja väkivallalle. Yhteisiä ratkaisuja nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi tulee löytää pikaisesti, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.

Yksinäisyyden vähentäminen vahvistaa myös kriisinkestävyyttä yhteiskunnassa.

– Meillä ei ole varaa menettää useampaa nuorta sukupolvea yksinäisyydelle, eikä jättää heitä sivuun yhteiskunnasta. Kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, ettemme pudota ketään kelkasta, sanoo Alaranta.

Yksinäisyys liittyy mielenterveyden ongelmiin erityisesti nuorilla ja pienituloisilla

Rahahuolet näkyvät tuoreessa barometrissa, ja niitä pidetään neljänneksi yleisimpänä syynä omaan yksinäisyyteen. Mitä nuorempi vastaaja on ja mitä pienemmät tulot vastaajalla on, sitä useammin yksinäisyyttä koetaan ja sitä useammin yksinäisyys on aiheuttanut mielenterveyden ongelmia, selviää Yksinäisyysbarometrista.

Yksinäisyys on aiheuttanut mielenterveyden ongelmia erityisesti 16–24-vuotiaille, joista kolmasosa kertoo näin.

– Mielenterveyden ongelmat ovat usein yksinäisyyteen johtava tekijä sen lisäksi, että yksinäisyys itsessään aiheuttaa mielenterveyden ongelmia. Mielenterveyden ongelmat selittävänä syynä omalle yksinäisyydelle korostuvat nuorten, nuorten aikuisten ja myös muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien vastauksissa, sanoo Suomen Punaisen Ristin hyvinvoinnin ja terveyden yksikön päällikkö Kirsti Kuusterä.

Ne 16–24-vuotiaat, jotka kokivat yksinäisyyttä, kertoivat keskeisimmiksi yksinäisyyden syiksi mielenterveysongelmien lisäksi huonot kokemukset ihmissuhteissa sekä erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunteet.

– Nuorten hätää ei voida enää vähätellä ja on aikuisten vastuulla, että apua todella löytyy, kun nuori sitä hakee. Barometrin tuloksista käy ilmi, että nuoret tunnistavat oman pahoinvointinsa ja hakevat siihen apua, mutta heillä on vastaajista eniten huonoja kokemuksia avun hakemisesta. He eivät häpeä yksinäisyyttään, mutta ovat pettyneet saamaansa apuun, Kuusterä sanoo.

Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Pentti Savolainen on huolissaan nuorten tilanteesta.

– Mielenterveyden ja hyvinvoinnin perusta rakentuu nuoruudessa sosiaalisten suhteiden kautta. Olen huolissani ulkopuolelle jäävistä nuorista ja heidän tulevaisuudestaan, Savolainen sanoo.

Barometrin mukaan nuoret ja nuoret aikuiset pitävät muita ikäryhmiä useammin yksinäisyyttä vakavana, yhteiskunnallisena ongelmana.

– Lasten ja nuorten terapiatakuu on tervetullut, mutta nyt on varmistettava, että se myös toteutuu käytännössä. Se ei myöskään yksinään riitä. Tarvitaan myös matalan kynnyksen paikkoja, joista nuori saa tukea ja löytää seuraa. Nykyisissä säästötalkoissa ei pitäisi ainakaan sulkea nuorisotaloja tai muita maksuttomia tiloja, joissa nuoret voivat tavata toisiaan, toteaa Kuusterä.

– Nuoret tarvitsevat tukea kaikilta nuorten ympärillä olevilta aikuisilta toisten kohtaamiseen ja ryhmäytymiseen. Emme voi sysätä vastuuta ihmissuhteiden solmimisesta pelkästään nuorten itsensä harteille, Kuusterä sanoo.

Näköalattomuus ja tyytymättömyys elämään korostuvat yksinäisillä

Barometrin mukaan yksinäisyyttä kokevien tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseensa, vapaa-aikaansa, ihmissuhteisiinsa, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä ja elämäänsä kaiken kaikkiaan on vähäisempää kuin heillä, jotka eivät koe yksinäisyyttä. Lisäksi yksinäisyyttä kokevilla on enemmän näköalattomuutta oman tulevaisuutensa suhteen.

– Barometrin tulokset paljastavat, että yksinäisyyttä kokevat tuntevat harvemmin toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen kuin ei yksinäisyyttä kokevat. Tämä osoittaa selkeästi, miten laaja-alaiset ja pitkäkestoiset vaikutukset yksinäisyydellä on ihmisen elämään ja uskoon tulevasta, Alaranta painottaa.

Yksinäisyyden vähentämiseksi Suomessa tarvitaan ratkaisuja ja toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

– Kaikkien kuntien tulisi kirjata yksinäisyys ja keinot sen vähentämiseen viimeistään nyt hyvinvointisuunnitelmiinsa. Lisäksi on tärkeää, että yksinäisyys tunnistetaan paremmin esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sosiaalitoimessa. Merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille saataisiin, jos yhä useampi yksinäisyyttä kokeva osattaisiin ohjata heti oikean avun piiriin, kuten järjestöjen tarjoamaan toimintaan. Tämä vähentäisi julkisten palveluiden kuormitusta. Yksinäisyyden tiedetään aiheuttavan erilaisia kansansairauksia ja on kaikkien etu, että yksinäisyys nähdään vihdoin koko kansaa koskettavana terveysuhkana, sanoo Alaranta.

Suomen Punainen Risti tutki neljättä kertaa barometrin avulla laajemmin yksinäisyyttä, sen vaikutuksia ja syitä yksinäisyyden taustalla. Yksinäisyysbarometrin tiedonkeruun toteutti Verian joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana. Tutkimukseen vastasi 1 094 henkilöä. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä. Aikaisemmat barometrit on toteuttanut Taloustutkimus ja niissä aineisto on kerätty puhelinkyselyllä. Suomen Punainen Risti seuraa säännöllisesti barometrin avulla yksinäisyyden tilaa Suomessa.

Lisätietoja:

Suomen Punaisen Ristin yksinäisyystyön asiantuntija Maaret Alaranta, puh. 040 352 0772

Suomen Punaisen Ristin hyvinvoinnin ja terveyden yksikön päällikkö Kirsti Kuusterä, puh. 040 769 3556

Suomen Punaisen Ristin viestinnän asiantuntija Ada Bergroth, puh. 040 610 9447