Elintarvikeostot, maksuhäiriödata sekä lasten ja nuorten liikuntaharrastukset tarkentavat kuvaa Helsingin alueiden eriytymisestä

Kaupunki seuraa asuinalueidensa hyvinvointia säännöllisesti omien tilasto- ja tutkimusaineistojensa sekä palvelujärjestelmästään kertyvän tiedon perusteella. PUHTI-hankkeessa (Palvelujärjestelmän ulkopuolinen tieto) tutkijoilla on kuitenkin ollut mahdollisuus hyödyntää toisenlaisia tietolähteitä laajentaakseen kuvaa alueiden asukkaiden tilanteesta. Tuore raportti esittelee tuloksia ostokäyttäytymistä, maksuhäiriöitä sekä lasten ja nuorten harrastamista ja fyysistä toimintakykyä koskevien tietojen osalta.  

Epäterveelliset elintarvikeostot ja maksuhäiriömerkinnät yleisimpiä heikoimmin pärjäävillä alueilla

Ostokäyttäytymiseen liittyvistä tuloksista ilmenee, että erityisesti korkean sosioekonomisen aseman asuinalueilla käytetään tupakkaa muita alueita harvemmin. Myös esimerkiksi ruokakaupasta tehdyt alkoholiostot ovat jonkin verran harvinaisempia korkean sosioekonomisen aseman alueilla.  

Toisaalta hedelmien ja vihannesten keskimääräisessä päiväkulutuksessa ei havaita suuria eroja, kun alueita vertaillaan niiden sosioekonomisen aseman mukaan. Ääripäiden erot näissä ilmiöissä ovat kuitenkin selkeät postinumeroaluiden välisessä tarkastelussa.

Myös nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnöissä näkyvät selkeät alueelliset erot. Nuorilla aikuisilla on yli kolme kertaa enemmän merkintöjä alimman sosioekonomisen aseman asuinalueilla verrattuna korkeimman aseman alueisiin. Vanhemmissa ikäryhmissä alueiden erot ovat samansuuntaisia.

Selkeät alue-erot myös lasten ja nuorten seuraharrastamisessa ja fyysisessä toimintakyvyssä

Helsingin asuinalueet eriytyvät myös lasten ja nuorten seuraharrastamisen ja fyysisen toimintakyvyn osalta. Seuraharrastamiseen osallistuminen on yleisempää korkean sosioekonomisen aseman asuinalueilla. Erityisesti matalan sosioekonomisen aseman alueilla on huomattavasti suurempi osuus lapsia, joilla on heikentynyt fyysinen toimintakyky. 

Lasten ja nuorten vähäinen seuraharrastaminen ja heikentynyt fyysisen toimintakyvyn taso näyttävät kasautuvan samoille alueille myös silloin, kun tarkastellaan sosioekonomisen aseman sijaan postinumeroalueiden ääripäitä.

Alueellisen eriytymisen ehkäisyyn tarvitaan entistä laajempaa tilannekuvaa

Esitetyt tiedot vahvistavat aiempaa tilannekuvaa alueellista hyvinvointieroista Helsingissä tuomalla selkeämmin esille alueiden ääripäiden välisiä eroja. Näin ollen pelkkää kaupungin keskiarvoa seuraamalla voivat jäädä huomaamatta alueet, jonne toimenpiteitä tulisi erityisesti kohdentaa.

"Tulevaisuudessa tulisi tuottaa tarkempaa ja useista tietolähteistä yhdistettyä näkymää, jonka avulla kohdennetaan toimenpiteitä ja interventioita matalan sosioekonomisen aseman alueilla", toteaa Tommi Sulander, johtava asiantuntija Helsingin kaupungilta.  

Helsingin kaupungin PUHTI-hanketta rahoittaa 74 kaupungin maailmanlaajuinen Partnership for Healthy Cities -verkosto, joka on sitoutunut ehkäisemään asukkaiden ei tarttuvia sairauksia, kuten sydänsairauksia, syöpää, diabetesta ja vammoja. Helsingin kaupunki kutsuttiin mukaan Partnership for Healthy Cities -verkostoon vuonna 2019. Bloomberg Philanthropiesin tukemana, yhteistyössä Maailman terveysjärjestön ja Vital Strategiesin kanssa, verkostoon kuuluvilla kaupungeilla on entistä parempi mahdollisuus lisätä poliittista vaikutusta ja interventioiden toteuttamista tavoitteissaan vähentää ei tarttuvia sairauksia ja vammoja yhteisöissään.

Tämä tiedote uutisoidaan hel.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.