ENNAKKOTIEDOTE: Miksi Reidar Särestöniemen taidetta on haluttu tulkita väärin? Ainutlaatuinen elämäkerta 100 vuotta sitten syntyneestä värien ruhtinaasta ilmestyy 2.3.
Lappilaisen Reidar Särestöniemen (1925-1981) taide odottaa edelleen uudelleenarviointia ja taidepiirien hyväksyntää, sanoo kirjailija Noora Vaarala, jonka kirjoittama Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus) ilmestyy 2.3. Värien ruhtinaan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.
Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli monien legendojen mies: värikäs hahmo, joka viihtyi lehtien palstoilla mutta asui tiettömän taipaleen takana Kittilän Kaukosessa. Värikkäitä olivat myös hänen Lapin luonnosta ammentavat teoksensa, joita ostava yleisö rakasti mutta taidepiirit hylkivät. Nykykatsojan on helppo nähdä maalausten toistuvana teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana tämä sivuutettiin ja vuosien suhde runoilija Yrjö Kaijärveen jäi salaisuudeksi: homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus.
Miksei Reidar Särestöniemestä ole tullut suurta suomalaista queer-taiteilijaa Tove Janssonin ja Touko Laaksosen rinnalle? Miksi Särestöniemen taide on niin kapeasti tulkittua ja isojen museoiden ylenkatsomaa? Perusteellisesti taustoitetussa elämäkerrassa kirjailija ja toimittaja Noora Vaarala purkaa myyttiä ”Lapin shamaanista” ja avaa samalla suomalaisen homouden historiaa 1960-70-luvuilta. Teos sisältää ennennäkemättömiä otteita Reidarin ja Yrjön kirjeenvaihdosta.
Kittilässä kasvaneelle Vaaralalle oman kylän legenda Särestöniemi oli pitkään itsestäänselvyys. Vasta aikuisena Vaarala ymmärsi, että hänen käsityksensä taiteilijasta oli pahasti pielessä.
- Halusin tällä kirjalla vaikuttaa mielikuviin Reidarista mutta myös mielikuviin Lapista, koska molemmat ovat vääristyneitä ja etelän median määrittämiä. Lappi nähdään usein häiritsevästi Etelä-Suomen resurssina, hiihtolomakohteena ja eksoottisena tarujen tyyssijana, Vaarala sanoo.
Kirjailija Noora Vaarala on kulttuuri- ja featuretoimittaja, jonka artikkeleita ovat julkaisseet mm. HS Teema, Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Image ja Yle. Hän on aiemmin ollut mukana toimittamassa esseekokoelmaa Television lapset (Siltala 2019) ja tekstikokoelmaa Jotkut taas väittävät (Suomen kulttuurirahasto 2017).
KUTSU
Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Didrichsenin taidemuseoon maanantaina 10.3. klo 17. Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta -juhlanäyttelyyn https://www.didrichsenmuseum.fi/ .
Ilmoittautumiset:pauliina.pietila@gummerus.fi 5.3. mennessä.
Noora Vaarala: Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus)
310 sivua
Ilmestyy 2.3. painettuna, e- ja äänikirjana, lukija: Toni Kamula
Lisätietoja, ilmoittautumiset julkistustilaisuuteen sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt:
Pauliina Pietilä, tuottaja, p. 040 779 2942, pauliina.pietila@gummerus.fi
Avainsanat
Kuvat
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
Emmi Pesosen audiodraama ex-pariskunnasta ja blenderin aiheuttamasta sotkusta – Rooleissa Ella Pyhältö ja Paavo Westerberg29.12.2025 10:05:00 EET | Tiedote
Emmi Pesosen Yllätysaamiainen (Gummerus) jatkaa Gummeruksen Kohtaamisia-audiodraamasarjaa, jossa on aiemmin julkaistu Juha Itkosen Sivuraide (2024). Koukuttava ja tragikoominen Yllätysaamiainen kertoo ex-pariskunnasta, kahdesta yhdessä vietetystä päivästä, ja niiden ja blenderin aiheuttamasta sotkusta. Sarjassa ilmestyy myöhemmin teokset myös Taina Latvalalta ja Sisko Savonlahdelta.
ENNAKKOTIEDOTE: Eat Pray Love -tähtikirjailijan hurja muistelma elämää suuremmasta rakkaudesta ja addiktioista – Elizabeth Gilbertin Kanssasi joelle asti (Gummerus) ilmestyy suomeksi 18.1.18.12.2025 08:37:00 EET | Tiedote
Elizabeth Gilbert nousi maailmanmenestykseen Eat Pray Lovella, joka inspiroi miljoonia lukijoita löytämään itsensä. Uudessa merkkiteoksessaan hän paljastaa sielunsa ja koskettaa jokaista, joka on joskus ollut rakkauden – tai minkä tahansa intohimon – vanki. Yhdysvalloissa tänä syksynä ilmestynyt, valtavaksi puheenaiheeksi nossut Kanssasi joelle asti (Gummerus) ilmestyy suomeksi 18.1.2026.
ENNAKKOTIEDOTE: Feministikirjailijan historiallinen hittiromaani naisen asemasta 1800-luvun Ruotsissa – Kuolleet naiset eivät anna anteeksi (Gummerus) ilmestyy 1.1.202617.12.2025 09:51:00 EET | Tiedote
Ruotsalaisen Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi (Gummerus) on historiallinen mysteeriromaani naisten kohtaloista 1800-luvun Tukholmassa. Teosta on myyty Ruotsissa yli 300 000 kappaletta, ja siitä on tekeillä tv-sarja. Wennstam saapuu Suomeen maaliskuussa 2026.
ENNAKKOTIEDOTE: Myyntimenestys ja ilmiöromaani kahdesta japanilaisnaisesta: gourmet-kokki-sarjamurhaajasta ja skuuppia metsästävästä toimittajasta16.12.2025 12:29:10 EET | Tiedote
Asako Yuzukin tositapauksesta inspiroitunut menestysromaani Voita (Gummerus) kuvaa ulkonäköpaineita, kehopositiivisuutta, fat shamingia, naisvihaa, epäkonventionaalisia parisuhteita – ja ennen kaikkea syömisen nautintoa ja riemua. Kansainväliseksi ilmiöksi ja Ison-Britannian myyntilistojen ykköseksi noussut romaani käännetään ainakin 30 kielelle. Teos ilmestyy suomeksi Kosti Vannisen käännöksenä 12.1.2026.
Riko Saatsin Yönistujat on Karelia-kirjallisuuspalkinnon ehdokas15.12.2025 10:05:30 EET | Tiedote
Lieksasta kotoisin olevan kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsin oman suvun kohtaloista ammentava romaani Yönistujat (Gummerus) on Karelia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Yönistujat oli tänä vuonna myös Finlandia-palkinnon ehdokkaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme