ENNAKKOTIEDOTE: Miksi Reidar Särestöniemen taidetta on haluttu tulkita väärin? Ainutlaatuinen elämäkerta 100 vuotta sitten syntyneestä värien ruhtinaasta ilmestyy 2.3.
Lappilaisen Reidar Särestöniemen (1925-1981) taide odottaa edelleen uudelleenarviointia ja taidepiirien hyväksyntää, sanoo kirjailija Noora Vaarala, jonka kirjoittama Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus) ilmestyy 2.3. Värien ruhtinaan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.

Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli monien legendojen mies: värikäs hahmo, joka viihtyi lehtien palstoilla mutta asui tiettömän taipaleen takana Kittilän Kaukosessa. Värikkäitä olivat myös hänen Lapin luonnosta ammentavat teoksensa, joita ostava yleisö rakasti mutta taidepiirit hylkivät. Nykykatsojan on helppo nähdä maalausten toistuvana teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana tämä sivuutettiin ja vuosien suhde runoilija Yrjö Kaijärveen jäi salaisuudeksi: homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus.
Miksei Reidar Särestöniemestä ole tullut suurta suomalaista queer-taiteilijaa Tove Janssonin ja Touko Laaksosen rinnalle? Miksi Särestöniemen taide on niin kapeasti tulkittua ja isojen museoiden ylenkatsomaa? Perusteellisesti taustoitetussa elämäkerrassa kirjailija ja toimittaja Noora Vaarala purkaa myyttiä ”Lapin shamaanista” ja avaa samalla suomalaisen homouden historiaa 1960-70-luvuilta. Teos sisältää ennennäkemättömiä otteita Reidarin ja Yrjön kirjeenvaihdosta.
Kittilässä kasvaneelle Vaaralalle oman kylän legenda Särestöniemi oli pitkään itsestäänselvyys. Vasta aikuisena Vaarala ymmärsi, että hänen käsityksensä taiteilijasta oli pahasti pielessä.
- Halusin tällä kirjalla vaikuttaa mielikuviin Reidarista mutta myös mielikuviin Lapista, koska molemmat ovat vääristyneitä ja etelän median määrittämiä. Lappi nähdään usein häiritsevästi Etelä-Suomen resurssina, hiihtolomakohteena ja eksoottisena tarujen tyyssijana, Vaarala sanoo.
Kirjailija Noora Vaarala on kulttuuri- ja featuretoimittaja, jonka artikkeleita ovat julkaisseet mm. HS Teema, Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Image ja Yle. Hän on aiemmin ollut mukana toimittamassa esseekokoelmaa Television lapset (Siltala 2019) ja tekstikokoelmaa Jotkut taas väittävät (Suomen kulttuurirahasto 2017).
KUTSU
Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Didrichsenin taidemuseoon maanantaina 10.3. klo 17. Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta -juhlanäyttelyyn https://www.didrichsenmuseum.fi/ .
Ilmoittautumiset:pauliina.pietila@gummerus.fi 5.3. mennessä.
Noora Vaarala: Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus)
310 sivua
Ilmestyy 2.3. painettuna, e- ja äänikirjana, lukija: Toni Kamula
Lisätietoja, ilmoittautumiset julkistustilaisuuteen sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt:
Pauliina Pietilä, tuottaja, p. 040 779 2942, pauliina.pietila@gummerus.fi
Avainsanat
Kuvat
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
Ikipuut-kirjailijan häikäisevä uutuus kysyy, voiko valtameret pelastaa ihmisen ahneudelta16.9.2025 10:27:44 EEST | Tiedote
Pulitzer-palkitun Richard Powersin Alkumeri (Gummerus) tekee valtamerille sen, mitä menestysromaani Ikipuut (2021) teki metsille. Syvästi vaikuttava teos kertoo merien mahdista ja kauneudesta, ihmisen jättämistä peruuttamattomista jäljistä sekä teknologian vääjäämättömältä vaikuttavasta voittokulusta. Teoksen on suomentanut palkittu kääntäjä Antero Tiittula.
Chilillä maustettua kurpitsalattea – Bootkok-hitti Kahvila Pumpkin Spice (Gummerus) on täsmäkirja Halloween-fiilistelyyn15.9.2025 12:42:16 EEST | Tiedote
Laurie Gilmoren suositun Dream Harbor -sarjan ensimmäinen osa Kahvila Pumpkin Spice (Gummerus) on noussut kansainvälisten myyntilistojen ykkössijoille ja lukijoiden suursuosikiksi. Kahvila Pumpkin Spice edustaa tällä hetkellä etenkin kirjatiktokkaajien keskuudessa trendaavaa viihdekirjallisuuden lajityyppiä, jossa yhdistyvät kodikkaat ja omalaatuiset pikkukaupungit, sympaattiset hahmot, romantiikka sekä poskia kuumottavat seksikohtaukset.
Ruotsalaisdekkaristi Anna Jansson viettää 25-vuotiskirjailijajuhlaa8.9.2025 09:44:48 EEST | Tiedote
Ruotsin suosituimpiin dekkaristeihin lukeutuva Anna Jansson juhlistaa tänä vuonna 25 vuottaan kirjailijana. Syyskuussa ilmestyy suomeksi Janssonin 25. Maria Wern -dekkari Kadonneet tytöt (Gummerus). Janssonin kirjoja on käännetty 21 kielelle ja myyty Ruotsissa yli 10 miljoonaa sekä Suomessakin yli miljoona kappaletta.
ENNAKKOTIEDOTE: Hiljaisia eroja ja vaiettuja tabuja – japanilainen rakkauselämä suomalaisen silmin5.9.2025 10:30:56 EEST | Tiedote
Vuosia Japanissa asuneen ja opiskelleen Minna Eväsojan tarinallinen tietokirja Rakkauden merkit (Gummerus) on hurmaava kurkistus japanilaisten naisten maailmaan rakkauden, parisuhteen ja perhe-elämän näkökulmasta. Kirja avaa japanilaisen rakkauselämän erikoisuuksia sekä eroihin, lapsettomuuteen, väkivaltaan ja häpeään liittyviä tabuja. Teos ilmestyy 3.10.
ENNAKKOTIEDOTE: Niillas Holmberg ammentaa runoteokseensa omasta jokisaamelaisesta taustastaan4.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Niillas Holmberg on Utsjoella asuva palkittu saamelainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko sekä pohjoissaamelaisen joikuperinteen taitaja. Väkevätunnelmaisessa Naarattu-runokokoelmassa (Gummerus) muinainen maailmankuva ja uusi aika kohtaavat, tieto siirtyy sukupolvien ketjussa ja lohen nousua jokeen odotetaan. Kokoelma ilmestyy ja on arvosteluvapaa 4.10.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme