ENNAKKOTIEDOTE: Miksi Reidar Särestöniemen taidetta on haluttu tulkita väärin? Ainutlaatuinen elämäkerta 100 vuotta sitten syntyneestä värien ruhtinaasta ilmestyy 2.3.
Lappilaisen Reidar Särestöniemen (1925-1981) taide odottaa edelleen uudelleenarviointia ja taidepiirien hyväksyntää, sanoo kirjailija Noora Vaarala, jonka kirjoittama Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus) ilmestyy 2.3. Värien ruhtinaan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.

Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli monien legendojen mies: värikäs hahmo, joka viihtyi lehtien palstoilla mutta asui tiettömän taipaleen takana Kittilän Kaukosessa. Värikkäitä olivat myös hänen Lapin luonnosta ammentavat teoksensa, joita ostava yleisö rakasti mutta taidepiirit hylkivät. Nykykatsojan on helppo nähdä maalausten toistuvana teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana tämä sivuutettiin ja vuosien suhde runoilija Yrjö Kaijärveen jäi salaisuudeksi: homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus.
Miksei Reidar Särestöniemestä ole tullut suurta suomalaista queer-taiteilijaa Tove Janssonin ja Touko Laaksosen rinnalle? Miksi Särestöniemen taide on niin kapeasti tulkittua ja isojen museoiden ylenkatsomaa? Perusteellisesti taustoitetussa elämäkerrassa kirjailija ja toimittaja Noora Vaarala purkaa myyttiä ”Lapin shamaanista” ja avaa samalla suomalaisen homouden historiaa 1960-70-luvuilta. Teos sisältää ennennäkemättömiä otteita Reidarin ja Yrjön kirjeenvaihdosta.
Kittilässä kasvaneelle Vaaralalle oman kylän legenda Särestöniemi oli pitkään itsestäänselvyys. Vasta aikuisena Vaarala ymmärsi, että hänen käsityksensä taiteilijasta oli pahasti pielessä.
- Halusin tällä kirjalla vaikuttaa mielikuviin Reidarista mutta myös mielikuviin Lapista, koska molemmat ovat vääristyneitä ja etelän median määrittämiä. Lappi nähdään usein häiritsevästi Etelä-Suomen resurssina, hiihtolomakohteena ja eksoottisena tarujen tyyssijana, Vaarala sanoo.
Kirjailija Noora Vaarala on kulttuuri- ja featuretoimittaja, jonka artikkeleita ovat julkaisseet mm. HS Teema, Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Image ja Yle. Hän on aiemmin ollut mukana toimittamassa esseekokoelmaa Television lapset (Siltala 2019) ja tekstikokoelmaa Jotkut taas väittävät (Suomen kulttuurirahasto 2017).
KUTSU
Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Didrichsenin taidemuseoon maanantaina 10.3. klo 17. Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta -juhlanäyttelyyn https://www.didrichsenmuseum.fi/ .
Ilmoittautumiset:pauliina.pietila@gummerus.fi 5.3. mennessä.
Noora Vaarala: Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus)
310 sivua
Ilmestyy 2.3. painettuna, e- ja äänikirjana, lukija: Toni Kamula
Lisätietoja, ilmoittautumiset julkistustilaisuuteen sekä haastattelu-, arvostelukappale- ja kuvapyynnöt:
Pauliina Pietilä, tuottaja, p. 040 779 2942, pauliina.pietila@gummerus.fi
Avainsanat
Kuvat
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
Riko Saatsin Yönistujat on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana6.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsi ammentaa Yönistujat-romaaniinsa (Gummerus) oman sukunsa kohtaloista. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen.
Paavo Teittisen Pitkä vuoro on tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana4.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Palkitun tutkivan journalistin Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta. Hätkähdyttävä teos purkaa osiin oikeusvaltiolle kiusallisen ilmiön: meidän elintasoamme – edullisia lounaita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä. Suomessa ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Köyhistä maista saapuvia työntekijöitä riistetään järjestelmällisesti.
Sanna Marinin muistelmakirja Toivo on tekoja on ilmestynyt4.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin odotettu kirja Toivo on tekoja (Gummerus) ilmestyy suomeksi ja englanniksi 4.11. Muistelmissaan Marin kertoo tiestään politiikan huipulle sekä avaa näkemyksiään johtajuudesta ja muutoksen aikaansaamisesta. Kirjan käännösoikeudet on myyty 17 maahan.
Koskettavia tarinoita, riipaisevia kohtaloita ja tietoa suljettujen ovien takaa – Gummeruksen kevään 2026 kirjaluettelo on julkaistu31.10.2025 10:55:56 EET | Tiedote
Ilmat pihalle lyövä romaani poikiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Suojelupoliisin arkistoharjoittelijan matka esikuntapäälliköksi. Urbaani ilmiöromaani sisaruudesta, menetyksistä ja riippuvuuksista. Eeppinen tietokirja millimetrin mittaisesta karhukaisesta. Gummeruksen kevät 2026 -katalogi esittelee Markku Haussilan, Saana Nilssonin, Coco Mellorsin, Suvi Auvisen ja muiden kiinnostavien kirjailijoiden uutuudet.
Synkässä Sveitsi-dekkarissa postipaketit johdattavat poliisin murhaajan jäljille30.10.2025 10:36:49 EET | Tiedote
Nicolas Feuzin Filatelisti (Gummerus) on tummanpuhuva dekkari, jossa Sveitsi toimii lumisena näyttämönä hyytäville murhille. Bestsellerkirjailija Joël Dicker valitsi teoksen Rosie & Wolf -kustantamonsa ensimmäiseksi julkaisuksi, ja sen ranskankielinen laitos on myynyt jo yli 40 000 kappaletta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



