Tutkimus: Sambia on altis humanitaarisille kriiseille ilmaston tuodessa uusia uhkia
25.2.2025 09:12:17 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Sambian sosiaaliturvajärjestelmä ei pysty vastaamaan tehokkaasti toistuviin kriiseihin, kuten kuivuuteen ja tautiepidemioihin, jotka syventävät köyhyyttä ja yhteisöjen haavoittuvuutta. Uusi tutkimus paljastaa järjestelmän keskeiset puutteet, kuten riittämättömän rahoituksen, heikon koordinaation ja hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat peräänkuuluttavat ennakoivia ratkaisuja, kuten sääolosuhteiden ennakoinnin kehittämistä, kattavampia väestörekistereitä toimien kohdentamista varten, parempaa integraatiota, kestävää rahoitusta, vahvempia lainsäädäntöpuitteita, jotta Sambia voisi suojata väestöään kriisitilanteissa.
Yhä vakavammat humanitaariset kriisit kohtaavat Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. Sambia kamppailee pahimman kuivuuden kanssa 60 vuoteen, joka on myös aiheuttanut tautiepidemioita kuten koleraa. Uusi tutkimus paljastaa yhtäältä, että maan sosiaaliturvajärjestelmä ei kykene vastaamaan tehokkaasti kriiseihin, mikä lisää väestön haavoittuvuutta ja köyhyyttä, sillä kriisit vaikuttavat kotitalouksien toimeentuloon ja tulonhankkimisstrategioihin. Toisaalta tutkimus kuitenkin vahvistaa, että paikalliset politiikkatoimijat pyrkivät edistämään toimia, joiden myötä Sambiaan luodaan sosiaaliturvajärjestelmä, joka suojaa väestöä ilmastomuutoksen aiheuttamilta kriiseiltä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä osoittaa tutkimuksessaan, että Sambian sosiaaliturva on riittämätön kriisitilanteissa, sillä sen toimeenpanoa haittaavat rajallinen kansallinen rahoitus, heikko sidosryhmien välinen koordinaatio sekä hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat painottavat sosiaaliturvan parempaa integrointia, ennakointityökalujen kehittämistä ja kestävää rahoitusta, jotta Sambia voisi vastata kriiseihin tehokkaammin, huomioiden haavoittuvaiset väestöryhmät, kuten naiset ja tytöt sekä kehitysvammaiset, jotka tarvitsevat erityishuomiota sosiaaliturvaratkaisuja kehitettäessä. Tutkimuksessa korostetaan myös vahvempien lainsäädäntöpuitteiden ja sosiaaliturvan kattavuuden laajentamisen tarvetta.
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Tutkimus tarkastelee Sambian sosiaaliturvan toimivuutta humanitaaristen kriisien yhteydessä. Viime vuosikymmenten aikana Sambian sosiaaliturvatoimet ovat laajentuneet merkittävästi, erityisesti eri käteisapuohjelmien muodossa, jotka ovat auttaneet maata vastaamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin humanitäärisiin kriiseihin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia sosiaaliturvatarpeita väestöllä on erilaisten kriisien aikana, mitkä ovat keskeiset haasteet ja esteet järjestelmän tehokkaalle toteuttamiselle sekä miten Sambian sosiaaliturvaa voitaisiin vahvistaa vastaamaan paremmin humanitaarisiin hätätilanteisiin.
"Sambian sosiaaliturvajärjestelmä kamppailee pysytelläkseen taloudellisen epävakauden sekä terveys- ja ilmastonmuutoskriisien tasalla. Vaikka shokkeihin vastaavia mekanismeja, pyritään integroimaan sosiaaliturvajärjestelmiin, ne ovat yhä pääasiallisesti reaktiivisia eivätkä ennakoivia. Viivästykset resurssien mobilisoinnissa ja heikko sidosryhmien koordinaatio vaikeuttavat toimien tehokkuutta jättäen miljoonat ihmiset vaille oikein ajoitettua ja riittävää tukea kriisitilanteissa", tiivistää Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Monimenetelmällinen tutkimus ja asiantuntijanäkemykset
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten puolistrukturoituja haastatteluja ja kirjallisuusanalyysiä. Haastatteluihin osallistui 25 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, kansainvälisistä organisaatioista, kansalaisjärjestöistä ja rahoittajatahoista. Tutkimus tuo uutta empiiristä tietoa ruohonjuuritasolta ja tarjoaa ratkaisuja, jotka voisivat vahvistaa Sambian sosiaaliturvaa humanitaarisissa kriiseissä.
Tutkimus:
Liana Chikwekwe, Sydney Sihubwa, Muchimba Sarah Siamachoka, Roosa Lambin, Milla Nyyssölä and Rodrigo Oliveira: Social protection in humanitarian contexts Exploring stakeholder views from Zambia. WIDER Working Paper 2024/91.
Tutkimusryhmä ja rahoitus:
Liana Chikwekwe, Sydney Sihubwa ja Muchimba Sarah Siamachoka (Zambia Institute for Policy Analysis and Research, ZIPAR),
Roosa Lambin (University of Oxford/The Open University, Iso-Britannia),
Milla Nyyssölä (Työn ja talouden tutkimus LABORE, Suomi) ja
Rodrigo Oliveira (UNU-WIDER, Suomi).
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts" ja sen rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa12.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme