Leikkipuistot tukevat lasten ja perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta
Kaksi tuoretta Jyväskylän yliopistossa tehtyä tutkimusta tarkastelee leikkipuistojen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden edistäjinä Suomessa. Varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentin Anne Soinin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin pikkulapsiperheiden julkisten leikkipuistojen käyttöä eri vuodenaikoina. Historian tutkijatohtori Essi Jouhkin ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijan Veera Mollin tutkimus puolestaan keskittyi leikkikenttien historiaan ja rooliin lasten hyvinvoinnin rakentajina 1950–1970-luvuilla.

Leikkipuistot ja leikkikentät ovat olleet keskeinen osa lasten ja perheiden arkea Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Ne tarjoavat turvallisen ja monipuolisen ympäristön leikkiin ja ulkoiluun sekä tukevat perheiden hyvinvointia. Molemmissa tutkimuksissa korostuu sosiaalisen kestävyyden käsite, jolla tarkoitetaan lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
"Leikkipuistot ovat perheiden sosiaalisen kestävyyden ytimessä, ja parhaimmillaan ne mahdollistavat kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet leikkiin ja ulkoiluun riippumatta perheen sosioekonomisesta taustasta. Ne ovat paikkoja, joissa lapset voivat leikkiä yhdessä ja kohdata erilaisia ihmisiä, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta", Soini ja Jouhki tiivistävät.
Kodin sijainti määrää leikkipuistokäyntien tiheyden
Pikkulapsiperheiden leikkipuistokäyntien taustalla vaikuttavia tekijöitä tarkastellut tutkimus osoitti lapsiperheiden vierailevan leikkipuistoissa aktiivisesti ympäri vuoden.
"Kesäisin leikkipuistoissa käydään keskimäärin 3–4 kertaa viikossa ja keväisin ja syksyisin keskimäärin kahdesti viikossa. Talvisin vierailuja on hieman harvemmin, keskimäärin kerran viikossa", Soini kertoo.
"Kaupungit voisivat panostaa leikkipuistojen talvikunnossapitoon ja valaistukseen, jotta niitä voitaisiin käyttää enemmän myös lumisina ja pimeinä talvikuukausina. Kesäisin monet puistot ovat puolestaan paahteisia, ja niissä olisi hyvä olla varjoisiakin paikkoja tarjolla", täydentää Jouhki.
Tutkimus kuitenkin osoitti, että perhekohtaisilla taustatekijöillä, kuten kodin sijainnilla, asumismuodolla tai vanhempien koulutustasolla on vaikutusta siihen, kuinka usein leikkipuistoissa vieraillaan.
Myös vanhempien omilla lapsuudenkokemuksilla oli myönteisiä vaikutuksia leikkipuistoissa käymiseen etenkin keväisin ja kesäisin. Talvisin vierailuja vähensivät etenkin nuoret, alemmin kouluttautuneet vanhemmat.
"Positiivisena tuloksena voimme kuitenkin sanoa, etteivät lapsen sukupuoli tai maksulliset harrastukset vaikuta vähentävän lasten leikkipuistokäyntejä", Soini summaa.
Leikkikentät saapuivat sotien jälkeen jäädäkseen
Jouhki ja Moll tarkastelivat tutkimuksessaan Jyväskylän ja Oulun leikkikenttäverkostojen rakentumista sekä entisten kävijöiden kokemuksia leikkikenttien merkityksestä.
Suomalaisilla leikkikentillä on jo yli 120-vuotinen historia, mutta nykyisenkaltaiset leikkikenttäverkostot muodostuivat sotien jälkeisinä vuosina ja vakiinnuttivat paikkansa osana kaupunkilaislasten ja -perheiden arkiympäristöä. Ajan leikkikentille oli tyypillistä kesäaikaan järjestetty ohjattu leikkitoiminta, joka tarjosi lapsille mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden lasten ja aikuisten kanssa. Se oli myös tärkeä apu työssäkäyville vanhemmille lastenhoidossa.
"Leikkipuistoilla on Suomessa pitkä historia, ja on tärkeä tuoda esiin, miten merkityksellinen asema niillä on ollut lasten ja perheiden arjessa ja hyvinvoinnissa läpi vuosikymmenten. Onkin harmi, että juuri tällaisesta matalan kynnyksen avoimesta varhaiskasvatuksesta on jouduttu supistamaan, eikä ohjattua leikkipuistotoimintaa ole enää tarjolla kuin muutamissa suurimmissa kaupungeissa", Jouhki toteaa.
Kuntien tulisi panostaa leikkiympäritöihin myös nykypäivänä
Leikkikenttäverkostojen rakentumista tarkastellen tutkimuksen toinen keskeinen tulos oli, että leikkikenttien tarpeellisuus ymmärrettiin jo varhain: kunnat kehittivät niitä määrätietoisesti monipuolisiksi ja ennen kaikkea saavutettaviksi leikin paikoiksi. Nykyperheiden kokemuksiin pohjaava tutkimus kuitenkin antaa viitteitä siitä, että leikkiympäristöjen saavutettavuus on sittemmin heikentynyt.
"Kaupunkiympäristön sosiaalisen kestävyyden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin on määritelty koostuvan lähiympäristön saavutettavuudesta, kokemuksellisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Henkilökohtaisella tasolla hyvinvoinnin kokemus on tietysti paljon monitahoisempi ja siihen vaikuttavat muiden muassa sosioekonomiset lähtökohdat", molemmissa tutkimuksissa mukana ollut Jouhki kiteyttää.
"Historian näkökulmasta se, että leikkipuistoja on ylipäätään rakennettu ja kehitetty, on jo itsessään merkittävä teko lasten ja perheiden sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin puolesta."
Tutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa leikkiympäristöjen historiasta sekä perheiden ulkoleikkiharrastuksista ja niihin osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä.
"Tutkimustemme perusteella on selvää, että kuntien tulisi panostaa leikkipuistojen saavutettavuuteen ja monipuolisuuteen, jotta ne voivat edelleen toimia perheiden arjen tukena ja tärkeinä liikkumis- ja kohtaamispaikkoina", tutkijat suosittavat.
Tutkimukset on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston Lapset, perheet ja sosiaalinen kestävyys (Social Sustainability for Children and Families, SOSUS) -profilointialuetta.
Tutkimusartikkelit:
Soini, A., Minkkinen, J., Peltoperä, K., & Jouhki, E. (2025). Relationships between socioecological characteristics and families’ playground use in different seasons in Finland. European Early Childhood Education Research Journal, 1–17. https://doi.org/10.1080/1350293X.2025.2452549
Jouhki, E. & Moll, V. (2023). “Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto”: Leikkikentät lasten hyvinvoinnin rakentajana, noin 1950–1970. Historiallinen Aikakauskirja, 121(4), 351–364. https://doi.org/10.54331/haik.126738
Lisätietoja:
Varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentti Anne Soini, Jyväskylän yliopisto, p. +358 40 805 4801, anne.j.soini@jyu.fi
Historian tutkijatohtori Essi Jouhki, Jyväskylän yliopisto, essi.k.jouhki@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
”Yhteiskunnan tehtävä on tasata lapsen ja nuoren lähtökohdista johtuvia eroja” – lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tunnustuksen26.3.2025 15:50:22 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos juhlisti Minna Canthin perintöä 26.3.2025 yliopiston Ruusupuistossa. Tilaisuudessa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvopalkinnon tunnustuksena ansioituneesta kotimaisesta tasa-arvotyöstä.
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa - psykologia suosituin kohde26.3.2025 12:29:26 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 477 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,1 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 2,6 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 960.
Väitös: Digitaaliset oppimateriaalit on suunniteltava myös aikuisille toisen kielen ja lukutaidon oppijoille (Malessa)26.3.2025 10:27:33 EET | Tiedote
FM, MA Eva Malessan väitöstutkimus tarkastelee, miten digitaalisia oppimateriaaleja voidaan kehittää tukemaan paremmin aikuisia maahanmuuttajia, joilla on rajallinen lukutaito ja muodollinen koulutustausta. Tulosten mukaan oppimisympäristöjen suunnittelussa on tärkeää huomioida muun muassa luetun ymmärtämisen ja sanaston harjoittelun mahdollisuus sekä aikuisille tuttujen ja merkityksellisten aiheiden käsittely.
Opettajat asennoituvat peruskoulun päättöarvioinnin uudistukseen eri tavoin25.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen peruskoulun päättöarviointi uudistui elokuussa 2021. Siitä lähtien päättötodistuksen arvosanat on annettu uusien tarkempien arviointikriteerien mukaan. Uudistukset eivät kuitenkaan tapahdu sillä hetkellä, kun ne julkistetaan, vaan käytännön tasolla niiden toimeenpano jää usein opettajien vastuulle – niin myös tällä kertaa.
Väitös: Tutkimus selvitti satelliittien integrointia 5G-verkkoon – voisi tuoda internetin yli 3 miljardin uuden käyttäjän ulottuville25.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Mikko Majamaa käsitteli väitöstutkimuksessaan satelliittien integrointia 5G-verkkoon. Tutkimuksessa esitellään teknisiä ratkaisuja maanpäällisten verkkojen ja satelliittiverkkojen yhdistämiseksi. Verkkojen yhdistäminen voisi laajentaa internetin peittoa myös syrjäisille alueille ja tuoda uusia sovellutusalueita esimerkiksi älyliikenteen, esineiden internetin ja kriittisten viestintäpalveluiden tarpeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme