Jokien ja järvien nitraattipitoisuudet pysyneet alhaisella tasolla
26.2.2025 08:35:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Nitraatin keskipitoisuudet Suomen joissa ja järvissä pysyivät raja-arvojen alapuolella kaikissa havaintopisteissä vuosina 2020–2023. Yksittäisiä nitraatin maksimiarvojen ylityksiä havaittiin kuitenkin paikoin eteläisillä ja lounaisilla joilla. Pohjavesissä raja-arvo ylittyi vain yhdellä prosentilla seurantapaikoista. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen tekemästä nitraattipitoisuuksia ja vesistöjen rehevyystilaa käsittelevästä tuoreesta raportista.
”Maatalouden nitraattipäästöjen kuormitus järvissä, joissa ja pohjavesissä on pysynyt lähes samalla tasolla kuin aiemmin. Maatalouden rehevöittämiä jokia ja järviä esiintyy etenkin Itämereen laskevien jokien valuma-alueilla sekä Iisalmen reitillä”, summaa erikoistutkija Sari Mitikka Suomen ympäristökeskuksesta.
Nitraattidirektiivi edellyttää nitraattipitoisuuksien seurantatietojen julkaisemisen joka neljäs vuosi. Direktiivin tarkoituksena on vähentää jokien, järvien ja merialueiden rehevöitymistä sekä pohjavesien pilaantumista, joka johtuu maatalouden lannoitteista ja lannasta peräisin olevista nitraateista.
Uusimmassa raportissa on tutkittu järvien, jokien, meren ja pohjavesien vedenlaatutietoja huomattavasti useammalta havaintopaikalta kuin aiemmin. Jokien, järvien ja meren havaintopaikkoja oli yhteensä 1892 ja pohjavesien 631. Avomeren seurantapaikat olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana raportoinnissa.
Järvien ja jokien nitraattipitoisuudet pysyivät enimmäkseen ennallaan
”Edelliseen raportointijaksoon 2016–2019 verrattuna sekä nitraatin vuotuiset että talviaikaiset keskipitoisuudet ovat pysyneet enimmäkseen vakaina. Joitakin lievästi tai voimakkaasti nousevia ja laskevia pitoisuuden muutoksia kuitenkin havaittiin”, kertoo Sari Mitikka.
Voimakkaasti nousevia pitoisuuksia havaittiin lounaisessa sisäsaaristossa, Selkämeren sisemmissä rannikkovesissä, Merenkurkun sisäsaaristossa ja neljässä joessa, joista kolme oli maatalouden kuormittamaa. Voimakkaasti laskevia pitoisuuksia havaittiin lounaisessa sisäsaaristossa sekä 13 joessa tai järvessä, joista 8 oli pääosin maatalouden kuormittamaa. Avomerellä pitoisuudet olivat lähes kauttaaltaan vakaita.
Rehevöitymisessä ei suuria muutoksia, typpikuormitus laskenut
Rehevöitymistilanne ei ole oleellisesti muuttunut verrattuna edelliseen raportointijaksoon 2016–2019. Jokien ja järvien havaintopaikoista noin kolmasosa ja rannikkovesistä lähes kaikki havaintopaikat luokiteltiin rehevöityneiksi. Avomerellä kaikki havaintopaikat todettiin rehevöityneiksi.
Kuormitustarkastelussa todettiin, että Pohjanlahteen päätyvä typpikuormitus on laskenut edellisen raportoinnin jälkeen kaikilla merialueilla. Jopa Saaristomeren ja Selkämeren alueilla kuormitus on kääntynyt laskuun. Vaikka typpikuormitus on laskenut, toinen merkittävä ravinne eli fosfori vaikuttaa edelleen rehevöitymiseen.
Pohjavesien alhaiset nitraattipitoisuudet eivät juuri muuttuneet
Pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat seurantatulosten perusteella edelleen pääosin alhaisia verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Pitoisuuksien muutokset ovat olleet pääasiassa lieviä, kun vertaillaan edellisiin raportointijaksoihin. Tulokset viittaavat siihen, että maatalouden vaikutukset ovat pohjavesien osalta hallinnassa suurimmassa osassa maata.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Sari MitikkaErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 430sari.mitikka@syke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme