Senaatti-konsernin tilinpäätös: säästöjä virastojen tilakustannuksiin, hyvä tulos kiinteistöjen myynnistä, rakentaminen ennätyslukemissa

Konsernin liikevaihto oli 997 milj. euroa ja tulos 106 milj. euroa. Tulos ylitti tavoitteet selvästi, mikä johtui erityisesti valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen onnistuneista myynneistä. Kiinteistömyynnit onnistuivat erinomaisesti heikosta markkinatilanteesta huolimatta, ja kiinteistökauppojen arvo oli 96 milj. euroa. Konsernin tuloksesta valtion vuokrauksen osuus oli 23,5 milj. euroa, joten lähes 80 % tuloksesta muodostui kiinteistöjen myynneistä ja muiden kun valtioasiakkaiden tuotoista. Lisäksi konsernin kuluhallinnassa onnistuttiin hyvin.

Valtion rakennusinvestoinnit nousivat jälleen uudelle ennätystasolle. Investoinnit kohdistuivat erityisesti turvallisuusviranomaisten tiloihin. Vuoden aikana kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen käytettiin Senaatti-konsernissa 759 milj. euroa, josta Senaatti-kiinteistöjen osuus oli 520 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöjen 239 milj. euroa.

Käynnissä ovat samanaikaisesti useat sisäisen turvallisuuden viranomaisten hankkeet sekä puolustushallinnon mittavat panostukset maanpuolustuksen suorituskykyyn ja sen vaatimaan infrastruktuuriin, kun muun muassa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Poliisi ja Rikosseuraamuslaitos ovat saaneet rahoituksen mittaviin toimitilahankkeisiin. Puolustuskiinteistöjen investoinneista pääosa kohdistuu Ilmavoimien ja Merivoimien kriittisiin infrahankkeisiin. Rakentamisen aikataulun ja mittaluokan huomioiden rakentaminen jatkuu ennätyksellisellä tasolla myös lähivuosien ajan.

Säästöjä ja vuokranalennuksia virastoille

Senaatti-konserni alentaa valtion virastojen ja laitosten vuotuisia toimitilakustannuksia noin 40 milj. eurolla vuosien 2025–2026 aikana, mikä osaltaan auttaa valtion virastoja ja laitoksia saavuttamaan hallituksen asettaman tuottavuusohjelman tavoitteita.

Vuoden 2024 aikana asiakkaiden kanssa sovittiin tilaratkaisuista, joilla saavutetaan yhteensä 28,8 milj. euron vuotuiset säästöt virastojen tilakustannuksiin. Koko vuodelle 2024 asetettu säästötavoite ylitettiin selvästi, ja sovittu säästösumma on valtiolla kaikkien aikojen korkein.

Keskeisimpänä keinona toimitilakustannussäästöjen saavuttamiseen on samantyyppisiä toimistotiloja käyttävien virastojen siirtyminen valtion yhteisiin työympäristöihin, joita toteutetaan eri puolilla Suomea. Vuoden 2024 aikana on valmistunut yhteiset työympäristöt Kouvolassa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Porissa. Vuoden lopussa yhteisissä työympäristöissä työskenteli jo noin 8 500 henkilöä.

Kustannussäästöjä toiminnan tehostamisella

Kiinteistömarkkinoiden puolueettoman tutkimus- ja asiantuntijatoimiston KTI:n keräämien tietojen perusteella tehdyn markkinavertailun mukaan Senaatti-kiinteistöjen keskimääräinen tavanomaisten toimistotilojen vuokrataso on valtakunnallisesti noin 13 % alhaisempi kuin markkinavuokrataso vastaavilla alueilla.

Valtion energiakustannuksissa on saavutettu merkittäviä säästöjä vuonna 2022 aloitetulla energiansäästöohjelmalla. Kesällä 2023 aloitetun hankintojen kehitysohjelman toimilla ja rakentamisen poikkeuksellisen laskusuhdanteen vaikutuksesta hankinnoissa saavutettiin 86,6 milj. euron säästöt. Toimenpiteitä jatketaan myös kuluvana vuonna.

Valtion omakustannusperusteisessa vuokrajärjestelmässä vuokrilla katetaan kiinteistöjen rakentamiskustannukset, ylläpito ja muut kustannukset. Rakentamiskustannusten kasvun hillitsemiseksi ja entistä parempien ja kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämiseksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa otamme käyttöön uuden mallin rakennushankkeiden ohjaukseen. Rakentamisen kustannusten hillitseminen vaikuttaa suoraan valtion toimijoiden tuleviin vuokrakustannuksiin ja näin ollen valtion menoihin.

- Vuosi 2024 oli monella tapaa ennätysten vuosi. Vuoden aikana rakennettiin ennätysmäisen paljon, yhdessä virastojen kanssa saatiin sovittua ennätysmäisen suurista toimitilasäästöistä ja asiakkaidemme tyytyväisyys nousi usealla osa-alueella korkeimmalle tasolle. Kiinteistöjen myynnissä yllettiin todella kovaan tulokseen, vaikka markkinatilanne on jatkunut erittäin heikkona. Lämpimät kiitokset henkilöstöllemme ja asiakkaillemme. Tulokset ovat syntyneet vahvalla yhteistyöllä, sanoo konsernijohtaja Tuomas Pusa.