Ihmiskaupan uhrien määrä Suomessa tasaantunut – pakkotyö ja pakkoavioliitto yleisimpiä ihmiskaupan muotoja
Vuonna 2024 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kirjattiin 371 uutta hakemusta, mikä on noin 27 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin 207 uutta ihmiskaupan uhria. Heistä 61 prosenttia oli naisia ja tyttöjä.
Pakkotyö oli vuonna 2024 yleisin ihmiskaupan muoto (45 %). Pakkoavioliitto nousi toiseksi yleisimmäksi ihmiskaupan muodoksi (32 %) seksuaalisen hyväksikäytön edelle. Pakkoavioliittojen suhteellinen osuus on kasvanut, mutta pakkoavioliittojen uhrien määrät ovat pysyneet vuosia samalla tasolla. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreja oli 20 % kaikista uusista asiakkaista. Kansainvälisessä vertailussa seksuaalinen hyväksikäyttö on tyypillisin ihmiskaupan muoto ja edustaa yli 50 % kaikista ihmiskauppatapauksista. Suomessa osuus on siten poikkeuksellisen pieni.
Vuoden 2024 uusista asiakkaista 44 % oli joutunut hyväksikäytetyksi Suomessa. Heistä suurin osa (60 %) oli pakkotyön uhreja. Aloina olivat mm. ravintola-ala, rakennusala, metsätalous ja siivousala. Suomessa hyväksikäytetyistä 23 % oli pakkoavioliiton uhreja. Loput olivat seksuaalisen hyväksikäytön uhreja (13 %) tai pakotettuja rikolliseen toimintaan. Hyväksikäyttömuodot jakaantuvat sukupuolittain selkeästi: Suomessa uhriksi joutuneista miehistä 94 % oli pakkotyön uhreja ja naisista 49 % oli joutunut pakkoavioliiton uhriksi.
– Tilastojemme perusteella uhrien määrä on palautunut tavanomaiselle tasolle, heitä on kuitenkin edelleen paljon. Suomessa miehillä on suurempi riski joutua pakkotyön uhriksi kuin naisilla. Pakkoavioliiton uhrit puolestaan ovat tyypillisesti naisia. Vuonna 2024 tuli voimaan rikoslain ihmiskauppaa koskevien säännösten täsmennys. Sen myötä pakkoavioliiton kriminalisointi on aiempaa selkeämpää, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.
Vuoden 2024 lopussa auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1 610 henkilöä, joista tunnistettuja uhreja oli 1 331 ja heidän alaikäisiä lapsiaan 279. Alaikäisiä uhrien joukossa oli 10.
Vuoden 2024 tilastot on esitetty ihmiskauppa.fi-sivulla.
Vuodesta 2006 toiminut Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen osaamiskeskus ja asiantuntijaviranomainen. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi-sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177.
Lisätiedot
Katri Lyijynen
Apulaisjohtaja
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 463 223
katri.lyijynen@migri.fi
Terhi Tafari
Ylitarkastaja, tiiminvetäjä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 463 240
terhi.tafari@migri.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Kutsu: Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2024–2025 -webinaari8.5.2025 10:57:00 EEST | Kutsu
Miltä näyttää työperusteinen maahanmuutto Suomeen? Entä mistä Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita viime aikoina ja kuinka paljon? Miltä Suomen tilanne näyttää koko Euroopan mittakaavassa? Mitä on odotettavissa maahanmuutolta lähitulevaisuudessa?
Entry ban and maximum detention period extended, more detailed provisions given on the right to reside in Finland after a decision on removal from the country6.5.2025 11:01:30 EEST | Press release
A set of amendments to the Aliens Act is entering into force on 6 May 2025. The amendments lay down more detailed provisions on the definition of legal residence. The amendments also extend the duration of an entry ban and the maximum detention period. There is no transitional period for the amendments.
Inreseförbudets längd och maximitiden i förvar förlängs – preciseringar i fråga om rätten att vistas i landet efter ett beslut om avlägsnande ur landet6.5.2025 11:01:10 EEST | Pressmeddelande
Utlänningslagen ändras den 6 maj 2025. Lagändringen medför bland annat preciseringar i bestämmelser om laglig vistelse, och inreseförbudets längd och maximitiden i förvar förlängs. Det finns ingen övergångsperiod för lagändringen.
Maahantulokieltoa ja säilöönoton enimmäisaikaa pidennetään – oikeutta maassa oleskeluun maastapoistamispäätöksen jälkeen täsmennetty6.5.2025 11:00:45 EEST | Tiedote
Ulkomaalaislaki muuttuu 6.5.2025. Lakimuutoksessa muun muassa täsmennetään oleskelun laillisuuteen liittyviä kohtia, kasvatetaan maahantulokiellon pituutta ja pidennetään säilöönoton enimmäiskestoaikaa. Lakimuutoksessa ei ole siirtymäaikaa.
Maahanmuuton lainsäädännöstä ei löydy poikkeuksia urheilijoille11.4.2025 10:30:06 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on käyty useaan otteeseen keskustelua urheilijoiden oleskelulupien ja kansalaisuuden saamisen edellytyksistä. Ammattilaisurheilijoille ja -valmentajille on urheilijan työlupa omana kategoriana, mutta muilta osin lainsäädäntö ei tunne poikkeuksia urheilijoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme