Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön yhteistyötutkimuksessa seurattiin 187 nuoren elintapoja lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että runsaampi ruutuaika ja erityisesti mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat runsaampiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.  

Tutkimuksessa havaittiin myös, että runsaampi liikunta sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen olivat yhteydessä vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Liikunnalla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla. Stressi- ja masennusoireet olivat selkeästi korkeampia niillä nuorilla, joille kertyi sekä runsaasti ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen.  

“Useiden kansainvälisten, näyttöön perustuvien suositusten mukaan lasten ja nuorten vapaa-ajan ruutuaika tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Itse pidän tätäkin määrää suurena, sillä se tarkoittaa lähes kuukauden mittaista ruutuaikaa vuodessa”, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.    

Liikuntaa ja ruutuaikaa tasapainoisesti 

Tutkimuksen tulokset korostavat lasten terveellisten elintapojen ja erityisesti ruutuajan vähentämisen tärkeyttä. Tutkijoiden mukaan tasapainoinen arki, joka sisältää maltillisesti ruutuaikaa ja runsaasti monipuolista liikuntaa, tulisi olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi.   

"Nykyinen istuva ja paljon digilaitteita sisältävä elämäntapamme haastaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. Viime aikoina keskustelu on osin aiheellisestikin keskittynyt ruutuajan ja sosiaalisen median ympärille, mutta toivon tulostemme herättävän lasten ja nuorten lähipiirissä vaikuttavat aikuiset edistämään laaja-alaisesti terveellisiä elintapoja ja varsinkin ruutuajan ja liikunnan välistä tasapainoa”, toteaa Eero Haapala.     

"Muutos vaatii kuitenkin yhteistyötä, ja koko yhteiskunnan kodista päättäjiin tulisi panostaa lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Tämä tarkoittaa, että mahdollistamme ja varmistamme maltillisen ruutuajan, runsaan liikunnan sekä riittävän unen ja terveellisen ruokavalion", Haapala korostaa.  

Nyt julkaistut tulokset perustuvat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan professori Timo Lakan johtaman Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 187 nuoren elintapojaan lapsuudesta lähtien, ja heidän mielenterveyttään mitattiin kahdeksan vuotta myöhemmin 15–17-vuoden iässä. Tutkimus julkaistiin yleislääketieteen JAMA Network Open -lehdessä.   

Lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Metabolisten sairauksien tutkimusyhteisöä. Tutkimusyhteisö tutkii kardiometabolisia sairauksia genetiikkaa, genomiikkaa, translationaalista tutkimusta ja elämäntapainterventioita hyödyntäen. Vahva tutkimusnäyttö tautimekanismeista edistää metabolisten sairauksien varhaista diagnosointia, ehkäisyä ja yksilöllistä hoitoa. Tutkimusyhteisöön kuuluu 20 tutkimusryhmää perustutkimuksesta potilaiden hoitoon. 

Lasten liikunta ja ravitsemus – eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimuksen sivut: https://www.panicstudy.fi 

Tutkimusyhteisön sivut: https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/metaboliset-sairaudet 

Lisätietoa ja linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun:   

Dosentti Eero Haapala, liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntalääketiede, Jyväskylän yliopisto  
+358407254025, eero.a.haapala@jyu.fi  

Haapala EA, Leppänen MH, Kosola S, Appelqvist-Schmidlechner K, Kraav S-R, Jussila J, Tolmunen T, Lubans RD, Eloranta A-M, Schwab U, Lakka TA. Childhood Lifestyle Behaviors and Mental Health Symptoms in Adolescence. JAMA Network Open 2025;8(2):e2460012.