Järvi-Suomen vesistöihin 1,3 miljoonaa euroa
Järvi-Suomen vesistöjen kunnostamiseen myönnettiin viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta ns. JÄSMY-teemahaun kautta. Rahoituksen sai kuusi hanketta.
Teemahaussa myönnettiin EU:n maaseuturahoitusta vesiensuojeluyhdistyksille hankkeisiin, joissa kartoitetaan maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta ja laaditaan kunnostussuunnitelmia Järvi-Suomen maakuntien vesistöihin.
JÄSMY eli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma edistää ympäristön tilaa parantavia hankkeita Keski-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kaakkois-Suomessa. Ohjelman koordinaattori Marjut Henttonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta on tyytyväinen viime vuoden vesistöteemahaun saldoon.
– Useissa hankkeissa vesistökuormitusta tarkastellaan valuma-aluelähtöisesti, jolloin valuma-alueen ominaisuuksia ja maankäytön vaikutuksia tietyn vesistön tilaan voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Tarkastelu on siten vaikuttavampaa, kun valuma-alueen eri tarpeita otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, hän toteaa.
Rahoitusta saivat esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimiva Pro Höytiäinen ry, joka laatii konseptin vesistökuormituksen kestävään hallintaan Höytiäinen-järven valuma-alueelle, ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys luontaisesti syntyneiden hiekkarantojen tilan selvittämiseen.
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa koulutetaan uusia kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelijoita. Henttonen pitää myös koulutushanketta erittäin tervetulleena. Hän arvioi sen hyödyttävän koko maata, ei pelkästään Järvi-Suomea.
Vesistökunnostus edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista
Henttonen muistuttaa, että vesistöjen kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii hanketoimijoilta vahvaa sitoutumista. Kunnostukseen voi hakea rahoitusta monista eri lähteistä, joten hakijan kannattaa selvittää eri rahoitusmahdollisuuksien sopivuus jo hakuvaiheessa.
– Nyt rahoitettujen hankkeiden tavoitteena on löytää kohteita, joissa voi tehdä mahdollisimman vaikuttavia toimenpiteitä. Niiden toteuttamiseen voi myöhemmin hakea jatkorahoitusta esimerkiksi oman alueen ELY-keskuksesta, hän sanoo.
Teemahaun kautta rahoitetut hankkeet ovat pääosin alueiden välisiä, koska vesistöt ja luonto eivät noudata maakuntarajoja. Hankkeet tekevät aina yhteistyötä myös maanomistajien kanssa etsiessään ratkaisuja vesistöjen tilan parantamiseksi.
JÄSMY:n viime vuoden toisen teemahaun aiheena oli monimuotoisuuden edistäminen. Joulukuussa päättyneeseen hakuun tuli 15 hakemusta, ja rahoituspäätökset niistä tehdään tänä keväänä. Monimuotoisuushankkeille on varattu rahoitusta yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Tänä vuonna JÄSMY-ohjelmaan toivotaan hankehakemuksia, jotka edistävät maaseudun vastuullista vihreää siirtymää. Ne voivat liittyä esimerkiksi kiertotalouteen, uusiutuviin energialähteisiin tai kasvinviljelyn hiilensidonnan ja nurmitalouden edistämiseen.
JÄSMY-rahoitusta v. 2024 saaneet vesistöhankkeet
(linkit maaseutuverkosto.fi):
- Pro Höytiäinen ry,ValuntaKo – Valuma-aluetasoinen konsepti maa- ja metsätalousvesien kestävään ja monimuotoisuutta tukevaan suunnitteluun ja hallintaan Höytiäisellä (Pohjois-Karjala), 406 462,52 €
- Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y., Järvi-Suomen kosteikko- ja valuma-aluesuunnittelun koulutushanke (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala), 60 512,97 €
- Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y., Sisävesien hiekkarantojen kunnostushanke 2024–2027 (Hiekkis-hanke II)(Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala), 200 963,77 €
- Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y., Kuuksenenselkä kuntoon -hanke 2025–2027 (Etelä-Karjala), 226 751,17 €
- Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys r.y., Kestävät ratkaisut valuma-alueilla (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo), 299 684,00 €
- Saimaan vesiensuojeluyhdistys r.y., Karjalan Pyhäjärvi -hanke (Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala) 130 120,37 €
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjut Henttonen, koordinaattori
Etelä-Savon ELY-keskus
puh. 0295 027 329
marjut.henttonen@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Vornankorven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus nähtävillä30.4.2025 10:26:47 EEST | Tiedote
Vornankorven hankealue sijaitsee Pielaveden kunnan ja Kuopion kaupungin alueilla, hankealue rajoittuu eteläosassa Tervon kuntarajaan. Selostusta koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa kirjallisena Pohjois-Savon ELY-keskukselle 30.6.2025 mennessä. Hankkeen esittelytilaisuudet järjestetään 26.5.2025 Pielavedellä Suojalan seurantalolla ja 27.5.2025 Kuopiossa Maaninkajärven koulukeskuksessa. Tilaisuuksia voi seurata myös etäyhteydellä.
Pohjois-Savon alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2025: Ylä-Savo on Suomen ainoita seutukuntia, joissa työttömien määrä on laskenut29.4.2025 09:12:52 EEST | Tiedote
Alueellisten kehitysnäkymien mukaan Pohjois-Savon elinkeinoelämän näkymät antavat aihetta varovaiseen optimismiin, mutta epävarmuustekijöitä on paljon. Työllisyyden myönteinen käänne seuraa viiveellä talouden käännettä.
Nyt on hakijan vuosi - Pohjois-Savon maaseudulle yli 14 miljoonaa maaseudun kehittämiseen28.4.2025 12:41:41 EEST | Tiedote
Maaseudun kehittämiseen on Pohjois-Savossa käytettävissä vielä tänä vuonna 14,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Summa on ennätyksellisen iso, mikäli mielessäsi on idea, kannattaa rahoitusta hakea nyt!
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.4.202524.4.2025 14:53:04 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,35. Taso on 30 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään aikana Kallaveden pinta on nousut saman 30 cm. Ajankohtaan nähden siis ollaan korkealla, mutta kevään tulvahuippu on myös saavutettu. Ilman runsaita sateita vedenpinta ei enää juurikaan nouse. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja toistaiseksi juoksutustarvetta ei ole näköpiirissä. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Kiuruvedessä havaittiin ennätysaikainen ja ennätysmatala, +33 cm kesän keskikorkeudesta, tulvahuippu. Runnin pato on kuitenkin ollut kahtena jaksona täysin auki. Poroveden ja Onkiveden pinnat ovat pysyneet koko kevään ilman tulvimista. Molempien korkeimmat arvot ovat toistaiseksi 1 cm kesän säännöstelyrajan yläpuolella. Padot eivät ole olleet täysin auki. Herkästi reagoiva säännöstelemätön Sonkajärvi oli ennätyksellisen aikaisessa huipussa heti huhtikuun alussa ja nyt pääsiäisen
Pohjois-Savossa maaliskuussa 14 046 työtöntä työnhakijaa24.4.2025 08:03:08 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli maaliskuun lopussa 14 046 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 206 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (9,4 %). Näistä lomautettuja oli 1 698, mikä on 583 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-25,6 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme