MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta.
–Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen.
–Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus.
Mäki-Hakola muistuttaa, että kaikissa EU:n jäsenmaissa on ongelmia, kun ilmastomuutoksen seurauksena maaperän päästöt kasvavat ja metsän kasvu hiipuu monista eri syistä. – Meillä keskustelussa sotketaan maaperän kasvaneet päästöt ja metsän nielujen heikkeneminen, vaikka metsä puuston nielu on edelleen positiivinen.
–Komission tämän vuoden työohjelman mukaan LULUCF arvioidaan onneksi uudelleen. Vaikka puustossa tapahtuvaa muutosta kyetään arvioimaan varsin hyvin, maaperän muutokset ovat enemmän arvioita ja arvauksia. Jos tavoitteena oli maankäyttösektorille 310 megatonnin nielutavoite vuodelle 2030 ja nyt on menty 200 megatonnia väärään suuntaan, niin tavoite ei tule toteutumaan.
Hakkuurajoituksista miljardimenetykset
Jos metsäalaa lähdetään ajamaan alas hakkuurajoituksilla ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, se tulisi Mäki-Hakolan mukaan kalliiksi veronmaksajille. – Yksi hakattu puukuutiometri tuottaa jalostuksen jälkeen 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan. Jos hakkuita rajoitettaisiin kymmenellä prosentilla, se tarkoittaisi jopa 1,5 miljardin arvonlisän menestystä ja hurjia työpaikkamenestyksiä erityisesti maaseudulla.
–Toivon, että hallitus ymmärtää, että metsien käytön rajoittaminen ei ole ratkaisu hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen. On tunnustettava tosiasiat ja lisättävä aktiivisuutta metsissä, koska hyvä metsänhoito tuo lisää kasvua ja nieluja.
Sama koskee Mäki-Hakolan mukaan koko Eurooppaa, josta syntyisi hakkuuvuotoa maihin, joissa kestävän metsänhoidon periaatteita ei noudateta. – Onko meillä tähän varaa, kun samaan aikaan tavoitellaan viennin kasvua talouden veturiksi. Jos metsää poistetaan talouskäytöstä, meiltä jää lisäksi joka vuosi saamatta sen viiden prosentin tuotto.
EU:n monitorointiasetus kaadettava
–Uuden komission tavoitteena on vahvistaa metsäbiotaloutta ja sen kilpailukykyä. Kun edelliselle komissiolle biotalous oli kirosana, nyt nähdään myös metsäsektorin talous- ja työllisyysmerkitys Euroopalle. Komission on turvattava biotalouden ja metsäsektorin kilpailukyky, ettei tuotanto karkaa muualle.
Edellisen komission aikana metsäala joutui koko ajan puolustuskannalle, kun komissio tehtaili aloitteita, joiden seuraamuksia ei selvitetty. – Ennallistamis- ja metsäkatoasetuksiin tarvitaan kansallista säätöä, koska eri maiden olosuhteet poikkeavat niin paljon toisistaan. Toivon että parlamentti kaataa metsien monitorointiasetuksen, jolla komissio tavoittelee itselleen oikeuksia hyvin seikkaperäisiin metsätietoihin ja valvontaan, sanoo EU:n viljelijä- ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecan metsätyöryhmän puheenjohtajana toimiva Mäki-Hakola.
Metsäalasta ei pidä tehdä ilmastomuutoksen maksajaa
Metsien nieluista on Suomessa tullut koko ilmastopolitiikan kulmakivi, jonka nimiin vannotaan. – Ilmastotavoitteiden kannalta fossiiliset ovat isoin haaste. Sen sijaan että nyt huudetaan metsäsektoria ja metsänomistajaa ilmastomuutoksen laskun maksumieheksi, pitäisi nopeuttaa fossiilisten käytön vähentämistä ja teknisten nielujen käyttöönottoa.
–Puurakentamisen lisäämisellä voitaisiin uudistaa paljon päästöjä tuottavaa rakentamista. Vaikka puurakentamisen edistäminen on ollut useissa hallitusohjelmissa, sen teollinen läpimurto ei ole vieläkään tapahtunut.
Mäki-Hakolan mukaan Suomeen tarvitaan uuden sukupolven bio- ja sellutehtaita, jotka tuottavat raaka-aineita uusiin fossiilisia korvaaviin uusiutuviin tuotteisiin. – Niillä on suuri merkitys sekä ilmaston että Suomen talouden ja metsäsektorin tulevaisuuden kannalta.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko Mäki-Hakola
marko.maki-hakola@mtk.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi: Metsänieluihin nojaava ilmastopolitiikka epäonnistunut18.12.2025 11:26:36 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia
Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus11.12.2025 09:22:51 EET | Artikkeli
Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme