Uusi teknologia parantaa immuunisolujen muokkaukseen perustuvien syöpähoitojen tarkkuutta
Sherpabody-teknologia mahdollistaa syöpäsolujen tarkemman tunnistamisen ja tuhoamisen sekä tarjoaa lupaavia uusia työkaluja syöpäkasvaimien hoitoon.
Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä on kehittänyt uuden teknologian, joka parantaa syövän CAR-T-soluhoidon tarkkuutta ja vähentää sivuvaikutuksia. Tämä tutkimus, joka on julkaistu Cancer Research -lehdessä, pohjautuu professori Kalle Sakselan kehittämään sherpabody-teknologiaan. Sherpabodyt ovat pieniä ja helposti muokattavia proteiineja, jotka voivat tunnistaa syöpäsolujen pintarakenteita tarkasti.
CAR-T-soluhoidossa potilaiden immuunisolut ohjelmoidaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Vaikka hoito on ollut menestyksekäs leukemioiden hoidossa, tavallisten kiinteiden syöpäkasvaimien hoidossa on ollut haasteita. Kiinteissä syövissä ei ole löydetty selkeitä pintarakenteita, mikä on johtanut terveiden kudosten vaurioitumiseen ja vakaviinkin sivuvaikutuksiin.
Tutkimuksessa osoitettiin sherpabody-teknologian soveltuvan erityisen hyvin CAR-T-solujen kohdentamiseen. Sherpabody-ohjatut CAR-T-solut tuhosivat tehokkaasti ja tarkasti syöpäsoluja sekä kudosviljelymalleissa että hiirikokeissa. Lisäksi havaittiin, että sherpabody-ohjatuilla CAR-T-soluilla oli vähemmän taipumusta toiminnalliseen uupumiseen verrattuna perinteiseen teknologiaan.
– Paljon on vielä työtä edessä, jotta CAR-T soluterapia saadaan tehokkaasti valjastettua myös monien edelleen usein hyvin vaikeasti hoidettavien kiinteiden syöpäkasvaimien hoitoon, mutta tässä tutkimuksessa kehitetyillä uusilla työkaluilla on nyt erittäin hyvä jatkaa tätä tavoitetta kohden, Sakselan ryhmän tutkijatohtori Tapio Kesti toteaa.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston professorien Päivi Ojalan ja Sirpa Lepän sekä Kalifornian yliopiston (UCSF) Cell Design Instituten johtajan Wendell Limin kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKalle SakselaProfessoriHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Puh:02941 26770Kalle.Saksela@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta21.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?20.3.2025 11:08:30 EET | Tiedote
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.
Markkinaehtoinen asuminen pettää tasa-arvoa hakevan asukkaan20.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kaupunkilaisten yhdenvertaista mahdollisuutta kotiin haastaa asuntofinansialisaatio eli asumisen kytkeytyminen osaksi globaaleja finanssimarkkinoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme