Teollisuuden osaamisvaatimukset ovat koventuneet merkittävästi 200 vuodessa

Kirjan ovat kirjoittaneet historiantutkija FT Pasi Saarimäki (1979–2024) ja etnologian tutkijatohtori FT Anne Häkkinen (s. 1982). Teos on syntynyt osana monitieteistä Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina -hanketta, jossa tutkittiin teollisen osaamisen historiaa ja muutosta Varkauden puunjalostus-, metalli- ja teknologiateollisuudessa. Hanke toteutettiin Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen sekä Varkauden museokeskus Konstin yhteistyönä. 

Tutkimus pohjaa hankkeessa tehtyjen haastatteluiden lisäksi laajasti ja monipuolisesti hyödynnettyihin historiallisiin arkisto-, lehti-, muistitieto- ja kuva-aineistoihin sekä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen. 

Tutkimus tukee teollisen kulttuuriperinnön säilytystyötä 

Häkkisen mukaan Varkaus on ollut erityisen hedelmällinen tutkimuskohde: 

”Varkauden alueella on ollut yli 200 vuoden ajan erittäin monipuolista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää teollisuutta. Teollisuus on ollut koko tämän ajan vahvasti läsnä alueen ihmisten elämässä. Varkaus on säilynyt sitkeästi teollisuudeltaan elinvoimaisena ja uudistuskykyisenä kaupunkina huolimatta esimerkiksi paperiteollisuuden alasajosta 2000-luvulla.” 

Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty myös Varkauden museokeskus Konstin Teollisuuden tekijät -näyttelyssä (2024). Kulttuuriperinnön näkökulmasta teos palvelee myös laajemmin suomalaisen teollisen työn ja teknologian historian tallentamistyötä. Varkaudessa tapahtuneet teollisuuden muutokset heijastelevat laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja niin kansallisella tasolla kuin globaalisti. 

Ammattitaidon ja osaamisen vaatimukset kasvaneet merkittävästi 

Tutkimus osoittaa, miten ammattitaidon ja osaamisen vaatimukset ovat muuttuneet koulutustason nousun ja teknologisten uudistusten myötä voimakkaasti. Vielä 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin asti teollisuus oli hyvin työvoimavaltaista. Monet työtehtävät eivät vaatineet juurikaan koulutusta, kokemusta tai ammattitaitoa. Työntekijöitä tarvittiin paljon, mutta itse työ ja ammattitaito opittiin kokeneempien henkilöiden opastuksella. 

Yleiset työelämän muutokset ovat aina heijastuneet myös teollisuuteen. Esimerkiksi 1960–1970-luvuilla alkanut ja edelleen jatkuva automatisaatio vähensi fyysistä työtä ja muutti monia tehtäviä näyttöpäätteillä tapahtuvaksi valvontatyöksi. 2000- ja 2010-luvuilla digitalisaatio, tiimityöskentely, itseohjautuvuus ja moniosaaminen ovat korostuneet ja asettaneet uusia osaamisvaatimuksia kaikille henkilöstöryhmille. 

”Tämä tuo painetta jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen”, Häkkinen toteaa. 

Työssä oppiminen on yhä keskeisessä roolissa 

Koulutuksen merkitys ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisessä on kasvanut selvästi kohti nykypäivää mentäessä. Varkauden teollisuudessa tehtävä työ onkin nykyisin painottunut yhä enemmän vaativaan asiantuntijatyöhön. 

Kaikista teknologian ja työn muutoksista huolimatta työssä oppiminen, eli työtä tekemällä oppiminen, on säilyttänyt keskeisen asemansa teollisuuden osaamista kehittävänä tekijänä vuosisadasta toiseen.  

”Jos haluamme välttää historiassa jo tehtyjä virheitä, kannattaa myös kuunnella työntekijöitä.” 

”Tutkimuksemme osoittaa, miten nopeassa tahdissa toteutetut suuret muutokset, olivat ne sitten teknologiaan tai työskentelymenetelmiin liittyviä, johtavat harvoin hyvään lopputulokseen. Jos haluamme välttää historiassa jo tehtyjä virheitä, kannattaa myös kuunnella työntekijöitä. Monella on vuosikymmenien aikana kertynyttä arvokasta kokemusta”, Häkkinen kommentoi. 

Lisätietoja:  
Anne Häkkinen, 040 614 7402, anne.m.hakkinen@jyu.fi