Jyväskylän yliopisto

Teollisuuden osaamisvaatimukset ovat koventuneet merkittävästi 200 vuodessa

15.3.2025 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Teollisuudessa tehty työ ja siinä vaadittu osaaminen ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisen 200 vuoden aikana. Uusi tutkimusteos Työ ja teknologia. Teollinen osaaminen Varkauden tehtailla 1800-luvun alusta 2020-luvulle vie lukijan aikamatkalle suomalaisen teollisuuden historiaan ja avaa, miten teollisuuden työ ja sen tekijät ovat sopeutuneet muutosten myötä.

Kansi, jossa on mustavalkoinen kuva työmiehestä teollisuuslaitteiston äärellä. Teksti ylhäällä: "Työ ja teknologia. Teollinen osaaminen Varkauden tehtailla 1800-luvun alusta 2020-luvulle".
Pasi Saarimäen ja Anne Häkkisen kirjoittama Työ ja teknologia. Teollinen osaaminen Varkauden tehtailla 1800-luvun alusta 2020-luvulle vie lukijan aikamatkalle suomalaisen teollisuuden historiaan . Kuva on median käytettävissä.

Kirjan ovat kirjoittaneet historiantutkija FT Pasi Saarimäki (1979–2024) ja etnologian tutkijatohtori FT Anne Häkkinen (s. 1982). Teos on syntynyt osana monitieteistä Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina -hanketta, jossa tutkittiin teollisen osaamisen historiaa ja muutosta Varkauden puunjalostus-, metalli- ja teknologiateollisuudessa. Hanke toteutettiin Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen sekä Varkauden museokeskus Konstin yhteistyönä. 

Tutkimus pohjaa hankkeessa tehtyjen haastatteluiden lisäksi laajasti ja monipuolisesti hyödynnettyihin historiallisiin arkisto-, lehti-, muistitieto- ja kuva-aineistoihin sekä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen. 

Tutkimus tukee teollisen kulttuuriperinnön säilytystyötä 

Häkkisen mukaan Varkaus on ollut erityisen hedelmällinen tutkimuskohde: 

”Varkauden alueella on ollut yli 200 vuoden ajan erittäin monipuolista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää teollisuutta. Teollisuus on ollut koko tämän ajan vahvasti läsnä alueen ihmisten elämässä. Varkaus on säilynyt sitkeästi teollisuudeltaan elinvoimaisena ja uudistuskykyisenä kaupunkina huolimatta esimerkiksi paperiteollisuuden alasajosta 2000-luvulla.” 

Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty myös Varkauden museokeskus Konstin Teollisuuden tekijät -näyttelyssä (2024). Kulttuuriperinnön näkökulmasta teos palvelee myös laajemmin suomalaisen teollisen työn ja teknologian historian tallentamistyötä. Varkaudessa tapahtuneet teollisuuden muutokset heijastelevat laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja niin kansallisella tasolla kuin globaalisti. 

Ammattitaidon ja osaamisen vaatimukset kasvaneet merkittävästi 

Tutkimus osoittaa, miten ammattitaidon ja osaamisen vaatimukset ovat muuttuneet koulutustason nousun ja teknologisten uudistusten myötä voimakkaasti. Vielä 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin asti teollisuus oli hyvin työvoimavaltaista. Monet työtehtävät eivät vaatineet juurikaan koulutusta, kokemusta tai ammattitaitoa. Työntekijöitä tarvittiin paljon, mutta itse työ ja ammattitaito opittiin kokeneempien henkilöiden opastuksella. 

Yleiset työelämän muutokset ovat aina heijastuneet myös teollisuuteen. Esimerkiksi 1960–1970-luvuilla alkanut ja edelleen jatkuva automatisaatio vähensi fyysistä työtä ja muutti monia tehtäviä näyttöpäätteillä tapahtuvaksi valvontatyöksi. 2000- ja 2010-luvuilla digitalisaatio, tiimityöskentely, itseohjautuvuus ja moniosaaminen ovat korostuneet ja asettaneet uusia osaamisvaatimuksia kaikille henkilöstöryhmille. 

”Tämä tuo painetta jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen”, Häkkinen toteaa. 

Työssä oppiminen on yhä keskeisessä roolissa 

Koulutuksen merkitys ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisessä on kasvanut selvästi kohti nykypäivää mentäessä. Varkauden teollisuudessa tehtävä työ onkin nykyisin painottunut yhä enemmän vaativaan asiantuntijatyöhön. 

Kaikista teknologian ja työn muutoksista huolimatta työssä oppiminen, eli työtä tekemällä oppiminen, on säilyttänyt keskeisen asemansa teollisuuden osaamista kehittävänä tekijänä vuosisadasta toiseen.  

”Jos haluamme välttää historiassa jo tehtyjä virheitä, kannattaa myös kuunnella työntekijöitä.” 

”Tutkimuksemme osoittaa, miten nopeassa tahdissa toteutetut suuret muutokset, olivat ne sitten teknologiaan tai työskentelymenetelmiin liittyviä, johtavat harvoin hyvään lopputulokseen. Jos haluamme välttää historiassa jo tehtyjä virheitä, kannattaa myös kuunnella työntekijöitä. Monella on vuosikymmenien aikana kertynyttä arvokasta kokemusta”, Häkkinen kommentoi. 

Lisätietoja:  
Anne Häkkinen, 040 614 7402, anne.m.hakkinen@jyu.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Valtakunnallinen hanke kehittää kyberturvallisuuden jatkuvaa oppimista 1,1 miljoonan rahoituksella5.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto koordinoi 1,1 miljoonan euron hanketta, joka tähtää kyberturvallisuusalan jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Muut hankkeen toteuttajat ovat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen päätavoitteena on suunnata kyberturvallisuuskoulutusta aiempaa enemmän työelämän tarpeisiin jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.

Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote

Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.

Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye