Teollisuuden osaamisvaatimukset ovat koventuneet merkittävästi 200 vuodessa
Teollisuudessa tehty työ ja siinä vaadittu osaaminen ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisen 200 vuoden aikana. Uusi tutkimusteos Työ ja teknologia. Teollinen osaaminen Varkauden tehtailla 1800-luvun alusta 2020-luvulle vie lukijan aikamatkalle suomalaisen teollisuuden historiaan ja avaa, miten teollisuuden työ ja sen tekijät ovat sopeutuneet muutosten myötä.
Kirjan ovat kirjoittaneet historiantutkija FT Pasi Saarimäki (1979–2024) ja etnologian tutkijatohtori FT Anne Häkkinen (s. 1982). Teos on syntynyt osana monitieteistä Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina -hanketta, jossa tutkittiin teollisen osaamisen historiaa ja muutosta Varkauden puunjalostus-, metalli- ja teknologiateollisuudessa. Hanke toteutettiin Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen sekä Varkauden museokeskus Konstin yhteistyönä.
Tutkimus pohjaa hankkeessa tehtyjen haastatteluiden lisäksi laajasti ja monipuolisesti hyödynnettyihin historiallisiin arkisto-, lehti-, muistitieto- ja kuva-aineistoihin sekä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.
Tutkimus tukee teollisen kulttuuriperinnön säilytystyötä
Häkkisen mukaan Varkaus on ollut erityisen hedelmällinen tutkimuskohde:
”Varkauden alueella on ollut yli 200 vuoden ajan erittäin monipuolista ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää teollisuutta. Teollisuus on ollut koko tämän ajan vahvasti läsnä alueen ihmisten elämässä. Varkaus on säilynyt sitkeästi teollisuudeltaan elinvoimaisena ja uudistuskykyisenä kaupunkina huolimatta esimerkiksi paperiteollisuuden alasajosta 2000-luvulla.”
Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty myös Varkauden museokeskus Konstin Teollisuuden tekijät -näyttelyssä (2024). Kulttuuriperinnön näkökulmasta teos palvelee myös laajemmin suomalaisen teollisen työn ja teknologian historian tallentamistyötä. Varkaudessa tapahtuneet teollisuuden muutokset heijastelevat laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja niin kansallisella tasolla kuin globaalisti.
Ammattitaidon ja osaamisen vaatimukset kasvaneet merkittävästi
Tutkimus osoittaa, miten ammattitaidon ja osaamisen vaatimukset ovat muuttuneet koulutustason nousun ja teknologisten uudistusten myötä voimakkaasti. Vielä 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin asti teollisuus oli hyvin työvoimavaltaista. Monet työtehtävät eivät vaatineet juurikaan koulutusta, kokemusta tai ammattitaitoa. Työntekijöitä tarvittiin paljon, mutta itse työ ja ammattitaito opittiin kokeneempien henkilöiden opastuksella.
Yleiset työelämän muutokset ovat aina heijastuneet myös teollisuuteen. Esimerkiksi 1960–1970-luvuilla alkanut ja edelleen jatkuva automatisaatio vähensi fyysistä työtä ja muutti monia tehtäviä näyttöpäätteillä tapahtuvaksi valvontatyöksi. 2000- ja 2010-luvuilla digitalisaatio, tiimityöskentely, itseohjautuvuus ja moniosaaminen ovat korostuneet ja asettaneet uusia osaamisvaatimuksia kaikille henkilöstöryhmille.
”Tämä tuo painetta jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen”, Häkkinen toteaa.
Työssä oppiminen on yhä keskeisessä roolissa
Koulutuksen merkitys ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisessä on kasvanut selvästi kohti nykypäivää mentäessä. Varkauden teollisuudessa tehtävä työ onkin nykyisin painottunut yhä enemmän vaativaan asiantuntijatyöhön.
Kaikista teknologian ja työn muutoksista huolimatta työssä oppiminen, eli työtä tekemällä oppiminen, on säilyttänyt keskeisen asemansa teollisuuden osaamista kehittävänä tekijänä vuosisadasta toiseen.
”Jos haluamme välttää historiassa jo tehtyjä virheitä, kannattaa myös kuunnella työntekijöitä.”
”Tutkimuksemme osoittaa, miten nopeassa tahdissa toteutetut suuret muutokset, olivat ne sitten teknologiaan tai työskentelymenetelmiin liittyviä, johtavat harvoin hyvään lopputulokseen. Jos haluamme välttää historiassa jo tehtyjä virheitä, kannattaa myös kuunnella työntekijöitä. Monella on vuosikymmenien aikana kertynyttä arvokasta kokemusta”, Häkkinen kommentoi.
Lisätietoja:
Anne Häkkinen, 040 614 7402, anne.m.hakkinen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme