Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyö herättää kansainvälistä kiinnostusta
Syyskuussa 2023 käynnistynyt Tutkijakoulu on vakiinnuttanut asemansa terveydenhuollon tutkimustyön kehittäjänä.

Vaikuttavuus syntyy tiedosta ja osaamisesta – ja juuri tätä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Tutkijakoulu tukee.
Syyskuussa 2023 käynnistynyt Tutkijakoulu on vakiinnuttanut asemansa terveydenhuollon tutkimustyön kehittäjänä, ja sen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti potilashoidoissa. Keskussairaalan päivystysklinikalla meneillään olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin kohdennettu tutkimustyö voi nopeuttaa hoitoprosesseja, parantaa potilasturvallisuutta ja tuoda esiin uusia, tehokkaampia toimintamalleja.
– Tutkimustyö ei ole vain akateemista pohdiskelua, vaan sillä on suora yhteys hoidon laatuun, turvallisuuteen ja resursseihin. Kun tutkimus kohdistuu sairaalan omiin hoitoprosesseihin, sen vaikutukset näkyvät nopeasti käytännössä, sanoo päivystysklinikan osastonylilääkäri Ville Hällberg.
Aivohalvauspotilaiden hoidon nopeuttaminen, kansainvälistä huomiota saanut tutkimus
Yksi merkittävimmistä tutkimuskokonaisuuksista on liittynyt aivohalvauspotilaiden hoidon nopeuttamiseen. Hoidon alkuvaiheiden viivästykset voivat vaikuttaa merkittävästi potilaan toipumiseen ja elämänlaatuun. Päivystysklinikalla tehdyn tutkimustyön tuloksena hoitoprosesseja on pystytty kehittämään, ja hoito käynnistyy nyt entistä nopeammin.
– Olemme saaneet kansainvälistä huomiota aivohalvauspotilaiden hoitoprosessiemme kehittämisestä, mikä osoittaa, että hyvinvointialueen tutkimustyö ei ole vain paikallisesti vaikuttavaa, vaan sillä on merkitystä laajemmin, Hällberg kertoo.
Uusia käytäntöjä eteisvärinä- ja myrkytyspotilaiden hoidossa
Tutkijakoulun myötä on tutkittu myös eteisvärinäpotilaiden ja myrkytyspotilaiden hoitoprosesseja. Molemmat ovat päivystystoiminnan kannalta kriittisiä, sillä eteisvärinä on yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä ja myrkytystapaukset vaativat nopeaa ja täsmällistä hoitoa. Tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia toimintamalleja, jotka voivat nopeuttaa ja tehostaa potilaiden hoitoa.
– Oikea-aikainen hoito säästää potilaita turhilta komplikaatioilta ja samalla myös sairaalan resursseja. Kun tiedämme tarkasti, mikä toimii parhaiten, voimme kohdentaa hoitoa ja henkilöstöä tehokkaammin, Hällberg toteaa.
Hoitajien osaaminen tutkimuskohteena
Tutkimustyö ei keskity vain lääkäreihin ja potilasprosesseihin, vaan myös hoitajien osaamiseen ja hoitokäytäntöihin. Parhaillaan julkaisuprosessissa olevat tutkimukset pureutuvat siihen, miten hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien täydennyskoulutuksessa ja uusien käytäntöjen juurruttamisessa.
– Hoitajat ovat kriittisessä roolissa tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta, sillä juuri he toteuttavat käytännössä uudet hoitomallit ja varmistavat niiden toimivuuden, Hällberg huomauttaa.
Tutkijakoulu kouluttaa ja innostaa tutkimuksen pariin
Tutkijakoulu ei ainoastaan tuota tutkimustuloksia, vaan myös kouluttaa hyvinvointialueen henkilöstöä tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen. Henkilöstön on tärkeää osata arvioida uusimpia tutkimustuloksia ja ymmärtää niiden merkitys käytännön hoitotyössä. Tutkijakoulu antaa valmiuksia sekä tutkimuksen tekemiseen että tieteellisen tiedon kriittiseen arviointiin.
Kevään aikana Tutkijakoulun tapahtumissa käsitellään muun muassa:
- Psykiatrisen tutkimustyön erityispiirteitä (7.3.)
- Laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja hoitajatutkimuksen tuloksia (27.3.)
- Tilastollisen käsittelyn ja tutkimustulosten arvioinnin perusteita (24.4.)
- Nuorten tutkijoiden tutkimuksia ja uratarinoita (22.5.)
Hällbergin mukaan tutkimustyö ei onnistu ilman koulutusta ja ohjausta, ja siksi Tutkijakoulun tarjoama tuki on tärkeä osa hyvinvointialueen kehitystyötä.
– Tavoitteena on saada tutkimustieto elämään arjessa, ei jäämään pöytälaatikoihin. Kun tutkimus liittyy suoraan omaan työhön, sen hyöty näkyy välittömästi potilaille ja koko sairaalayhteisölle, Hällberg summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville HällbergPäivystyksen osastonylilääkäriOma Häme / Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh:0406380506ville.hallberg@omahame.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oma Häme
Uusi ruokapalveluntuottaja on päässyt hyvin alkuun – palautteet ohjaavat kehitystyötä11.7.2025 14:07:03 EEST | Tiedote
Fodbar Oy aloitti Oma Hämeen ruokapalveluiden tuottajana huhtikuussa, ja alku on sujunut pääosin suunnitellusti. Asiakaspalautteet ja vaaratapahtumailmoitukset, erityisesti liittyen erityisruokavalioihin, ovat auttaneet kehittämään palvelua. Ruokapalveluiden laatua seurataan tarkasti, ja asiakkaat ovat kiittäneet ruoan mausta.
”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa10.7.2025 12:50:13 EEST | Artikkeli
Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla ja kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa. Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.
Eläinystävien vierailut ilahduttavat ja tuovat turvan tunnetta ikäihmisille8.7.2025 11:59:48 EEST | Artikkeli
Eläinten vierailut ovat tuttuja monissa ikäihmisten asumispalveluyksiköissä Kanta-Hämeessä. Niin sanotut tassuterapeutit ilahduttavat läsnäolollaan, ja voivat helpottaa esimerkiksi muistisairasta hoitotilanteessa. Eläinkavereita voi löytää useiden eri toimijoiden kautta.
Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin2.7.2025 11:39:01 EEST | Tiedote
Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle – samalla teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.
Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta”1.7.2025 12:22:42 EEST | Artikkeli
85-vuotias Urho Puukka saa sekä lähi- että etäkotihoitoa hyvinvointialueelta. Urho kokee päivittäisten puheluiden tuovan turvallisuutta ja etäkotihoidon helpottavan tarvittaessa nopeastikin hoitoon pääsemistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kotihoito toteutetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etähoitona, ja kokemukset ovat olleet lupaavia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme