607 lausuntoa hankintalaista: Täystyrmäys – jopa VNK, VM, PLM, STM, MMM ja YM vastustavat

Hankintalaista lausuntonsa antoi peräti 607 toimijaa Lausuntopalvelu.fi:n kautta. Jotain hankintalain merkityksestä kertoo se, että laki on eniten lausuntoja saanut hanke tällä vaalikaudella.  Määrällisesti eniten lausuntoja antoivat kunnat, hyvinvointialueet sekä yrittäjien järjestöt ja jäsenyritykset. Vuodesta 2014 käytössä olleen Lausuntopalvelu.fi:n tilastoissa hankintalakia enemmän lausuntoja on kerännyt vain NATO-jäsenyys, tartuntalaki, koronapassi ja digitaalista henkilöllisyyttä koskeva laki. Esimerkiksi SOTE-uudistukseen antoi vuonna 2020 Lausuntopalvelun kautta oman lausuntonsa 529 toimijaa. Sosiaali- ja terveysministeriö toki pyysi SOTE-uudistukseen lausuntoja myös muilla tavoin.

Organisaatio	Ei kannata 10% vähimmäisomistusta	Kannattaa 10% vähimmäisomistusta	Yhteensä	Ei kannanottoa vähimmäisomistukseen
Hyvinvointialueet ja isot kaupungit (top 10)	33	1	34
Keskisuuret kaupungit (top 11-100)	55		55
Pienet kunnat (top 101-)	179	1	180
Inhouse	80	2	82
Julkistoimijoiden edunvalvontajärjestö	27		27
Elinkeinoelämän edunvalvontajärjestö	15	85	100
Valtion virastot ja laitokset	17	2	19
Markkinatoimija	10	26	36
Ministeriö	8	1	9
Yliopistot	12		12
Muut	16	7	23	30
Yhteensä	452	125	577	607
10% vähimmäisomistukseen kantaa ottaneet	78,3 %	21,7 %
Kaikki vastaukset	74,5 %	20,6 %		4,9 %

Valtaosa vastustaa 10 prosentin vähemmistöomistusrajausta

Hankintalaki-ehdotuksen keskeisenä kohtana on vaatimus kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisomistuksessa olevien sidosyksiköiden pilkkomisesta. Nykyisin ainoa laillinen tapa kunnille ja hyvinvointialueille tehdä yhteishankintoja tai toteuttaa palveluita yhdessä on omistaa yhdessä sidosyksiköitä, niin sanottuja inhouse-yhtiöitä. Näitä juridisia kytköksiä on vähintään toista tuhatta. Esimerkiksi raskaita investointeja vaativa jätehuolto on tyypillisesti usean kunnan yhdessä järjestämä. Nämä omistukset hankintalakiehdotus pyrkii purkamaan. 10 prosentin vähimmäisomistuksesta lausuneiden osalta esitykselle kriittisiä oli 78,3 prosenttia lausunnoista, joukossa myös useita ministeriöitä.

"Epärealistinen", "Vaarallinen" - Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto hankintalaista

Mikäli vastauksissa huomioidaan kaikki, myös ne lausunnonantajat, joilla ei ollut näkemystä sidosyksiköiden vähimmäisomistukseen, vaan kommentoivat esimerkiksi markkinakartoitusta tai palveluntarjoajan rikosrekisterin tarkastamisesta luopumista, sidosyksiköiden omistuksen rajaamiselle kriittisiä oli 74,5 prosenttia lausunnonantaneista.

VM: Ei ota huomioon yleistä etua

Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen ovat sen aiheuttamat kustannukset, puutteellinen vaikutusarvio, perustuslain vastaisuus sekä erityishuoli jätehuollosta. Suuri joukko lausunnonantajia piti siirtymäaikoa riittämättöminä. Kaikki huolensa esille tuoneet eivät täsmällisiä aikoja ehdottaneet, mutta eniten ehdotuksia oli 5 vuoden siirtymäajasta.

Esimerkiksi voimakkaasta kustannusnoususta huolissaan olevan valtiovarainminiteriön mukaan lakiehdotus ”ei ota huomioon yleistä etua”. Maa-ja metsätalousministeriö on huolissaan ruokahuollosta ja huoltovarmuudesta, ympäristöministeriön mukaan lakiehdotus vaarantaa jätehuollon.

Liikenne ja viestintävirasto on huolissaan kyberturvasta, sillä inhouse-yhtiöillä on keskeinen rooli kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden ICT-arkkitehtuurin ylläpitäjänä.
”Hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä voitiin nähdä, että muutokset kyseisissä palveluissa vaativat paljon aikaa ja rahaa”, sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa lausunnossaan. ”Ajatus, että nämä sidosyksiköt voitaisiin lain edellyttämässä ajassa järjestellä uudelleen, on paitsi epärealistinen myös asiakkaiden turvallisuuden näkökulmasta vaarallinen.”