Mikä vaikuttaa aivoihimme? Aivoviikon videoluennot katsottavissa
Kansainvälisen aivoviikon kunniaksi Jyväskylän yliopiston monitieteinen aivotutkimuskeskus julkaisee neljä lyhyttä verkkoluentoa, jotka tarkastelevat aivoihin, hermostoon ja kognitioon vaikuttavia tekijöitä.
Kansallista aivoviikkoa vietetään tänä vuonna 10.–16. maaliskuuta. Jyväskylän yliopistossa monitieteistä aivotutkimusta tehdään muun muassa neuropsykologian, kognitiotieteen ja musiikintutkimuksen saralla. Aivoviikon videoissa Jyväskylän yliopiston tutkijat tutustuttavat kuuntelijan muutamiin aivoihimme ja käyttäytymiseemme vaikuttaviin tekijöihin.
Videoluennot ovat katseltavissa Jyväskylän yliopiston Youtube-kanavalla. Kanavalta löytyvät myös vuosien 2021 ja 2022 Aivoviikon videot.
Miten musiikki vaikuttaa aivoihimme
Musiikin professori Petri Toiviainen esittelee luennossaan, kuinka musiikkia käsitellään aivoissa ja miten se vaikuttaa sekä välittömästi että pitkäaikaisesti aivojemme toimintaan. Musiikin prosessointi edellyttää eri aivoalueiden yhteistyötä, ja sen ennakointi sekä siihen reagoiminen liittyvät motorisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin mekanismeihin. Musiikin harrastaminen puolestaan muokkaa aivojen toimintaa ja vahvistaa hermoverkkojen yhteyksiä, mikä tukee tarkkaavaisuutta, muistia, liikkeiden hallintaa ja tunneprosessointia.
Petri Toiviaisen videoluento: https://youtu.be/skwf1pIhVRQ
Oppimisvaikeudet vaikuttavat ihmisen sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen
Videoluennossaan erityispedagogiikan apulaisprofessori, neuropsykologian erikoispsykologi Tuija Aro kertoo oppimisvaikeuksista ja niiden yhteyksistä sosioemotionaaliseen oireiluun lapsuudessa ja aikuisuudessa. Hän esittelee tutkimustuloksia, joita on saatu tarkasteltaessa Lastentutkimusklinikan aineistoa. Klinikkaa pitivät yllä Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän Perheneuvola vuosina 1985–2023.
Tuija Aron videoluento: https://youtu.be/SV64uFbhaDs
Hermoston toiminta ihmisen ja koiran vuorovaikutuksessa
Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala psykologian laitokselta perehtyy tutkimuksissaan ihmisen ja koiran väliseen vuorovaikutukseen.
Ihmisen ja koiran suhteessa on paljon samaa kuin lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa, mutta myös eroja löytyy. Koiran ja ihmisen vuorovaikutus voi aiheuttaa niin fysiologisia kuin autonomisen hermoston tai hormonitasojen muutoksia molemmissa osapuolissa – sekä hyvässä että pahassa. Äskettäin on havaittu myös liikkeen ja sykevälivaihtelun olevan yhteydessä koiran ja ihmisen välillä erityyppisten vuorovaikutusjaksojen aikana.
Miiamaaria Kujalan videoluento: https://youtu.be/CqTOZXuO4SI
Keho–aivot vuorovaikutus ja sen merkitys kokemukselle
Apulaisprofessori Tiina Parviainen kertoo luennossaan, miten autonomisen hermoston toiminta vaikuttaa aivoihin ja yksilölliseen kokemukseen.
Yleensä ajattelemme, että aivot ohjaavat kehomme toimintaa. Tieto kulkee kuitenkin myös toiseen suuntaan – keho välittää meille tärkeää tietoa omasta tilastamme ja ympäristöstämme. Kehon viestine havaitsemisessa on eroja, aivan kuten persoonissamme. Esimerkiksi varautunut temperamentti on yhteydessä kehoaistin herkkyyteen.
Tiina Parviaisen videoluento: https://youtu.be/GjDmcdslk0A
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme