Hubble-avaruusteleskooppi paljastaa ensimmäiset kuvat meneillään olevista ydintähtijoukkojen sulautumisista
Uusi tutkimus raportoi ensimmäisestä suorasta havainnosta sulautuvista tähtijoukoista galaksien keskustoissa. Sulautuminen tapahtuu pienten tähtijoukkojen valuessa galaksien keskustaan, jolloin ne voivat yhdistyä tultuaan tarpeeksi lähekkäin.
Havainto vahvistaa, että tiedeyhteisössä pitkään esillä ollut teoria kääpiögalaksien tiiviiden ja massiivisten ytimien muodostumisesta on mahdollinen. Nature-tiedelehdessä julkaistua tutkimusta johti tutkijatohtori Mélina Poulain Oulun yliopistosta.
Kääpiögalaksit ovat maailmankaikkeuden yleisin galaksityyppi. Yhteen sulautuessaan ne voivat toimia rakennuspalikoina suuremmille galakseille, kuten Linnunradalle, ja sisältävät vähintään 100 kertaa vähemmän tähtiä. Kääpiögalaksien synnyn ja kehityksen tunteminen on avainasemassa suurempien galaksien kehityksen ymmärtämiselle.
Huomattava osa kääpiögalakseista sisältää keskuksessaan tiiviin tähtijoukon, joka koostuu yleensä sadoista tuhansista tai sadoista miljoonista tähdistä. Niin sanotut ydintähtijoukot ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä tähtijärjestelmiä, ja niiden muodostustavasta on keskusteltu useita vuosikymmeniä. Kääpiögalakseissa ydintähtijoukkojen uskotaan muodostuvan pienempien, niin sanottujen pallomaisten tähtijoukkojen sulautumisesta, kun ne ovat siirtyneet galaksin keskukseen. Pallomaisten tähtijoukkojen sulautumista ei kuitenkaan ole aiemmin suoraan havaittu, jotta teoria olisi voitu vahvistaa.
Harvinaisia piirteitä todistamassa
Tutkiessaan Hubble-avaruusteleskoopilla tehtyjä havaintoja suuresta, lähes 80 kääpiögalaksia sisältävästä otoksesta, professori Francine Marleaun (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) johtama kymmenen tutkijan ryhmä kansainvälisestä MATLAS-yhteistyöstä huomasi kourallisen galakseja, joissa on epätavallisen näköinen ydintähtijoukko. Joissakin näkyy pari tähtijoukkoa lähellä toisiaan, kun taas toisiin liittyy piirre, joka muistuttaa ydintähtijoukkoon liittyvää heikkoa tähtivirtaa.
”Olimme yllättyneitä näistä lähellä galaksien keskustaa näkyvistä rakenteista, sillä mitään vastaavaa ei ole aiemmin havaittu”, kertoo Poulain. Tutkijoiden mukaan havainnot todistavat ydintähtijoukkojen kasvua pallomaisten tähtijoukkojen dramaattisessa yhteensulautumisessa.
Tutkijat tekivät simulaatioita heikkojen tähtivirtojen alkuperän vahvistamiseksi ja sulautumisprosessin mallintamiseksi. Chilen Santiagossa sijaitsevan Universidad Técnica Federico Santa María -yliopiston tutkija Rory Smithin johtamassa työssä mallinnettiin erilaisia sulautumisia, joissa tähtijoukkojen lukumäärät, massat ja dynamiikka vaihtelivat.
Tulokset vahvistavat, että tähtivirrat syntyvät, kun yhteen sulautuu kaksi tähtijoukkoa, joilla on suuri massaero. Mitä suurempi massasuhde on, sitä pidemmät tähtiroiskeet syntyvät. Prosessi kestää tähtitieteellisesti lyhyen aikaa, alle 100 miljoonaa vuotta. Prosessin piirteet ovat näkyvissä vielä lyhyemmän aikaa, mikä selittää ilmiön havaitsemisen vaikeuden.
Uusi tutkimus on osa Poulainin tutkimusprojektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Tutkimus julkaistiin 9.4.2025 arvostetussa Nature-tiedelehdessä (linkki aktiivinen, kun tutkimus on julkinen).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Mélina Poulain, melina.poulain@oulu.fi, avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Yliopistonlehtori, Suomen Akatemian tutkimusprojektin johtaja, Aku Venhola, 050 466 5604, aku.venhola@oulu.fi, Oulun yliopisto, Avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme