Hubble-avaruusteleskooppi paljastaa ensimmäiset kuvat meneillään olevista ydintähtijoukkojen sulautumisista
9.4.2025 18:00:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus raportoi ensimmäisestä suorasta havainnosta sulautuvista tähtijoukoista galaksien keskustoissa. Sulautuminen tapahtuu pienten tähtijoukkojen valuessa galaksien keskustaan, jolloin ne voivat yhdistyä tultuaan tarpeeksi lähekkäin.
Havainto vahvistaa, että tiedeyhteisössä pitkään esillä ollut teoria kääpiögalaksien tiiviiden ja massiivisten ytimien muodostumisesta on mahdollinen. Nature-tiedelehdessä julkaistua tutkimusta johti tutkijatohtori Mélina Poulain Oulun yliopistosta.
Kääpiögalaksit ovat maailmankaikkeuden yleisin galaksityyppi. Yhteen sulautuessaan ne voivat toimia rakennuspalikoina suuremmille galakseille, kuten Linnunradalle, ja sisältävät vähintään 100 kertaa vähemmän tähtiä. Kääpiögalaksien synnyn ja kehityksen tunteminen on avainasemassa suurempien galaksien kehityksen ymmärtämiselle.
Huomattava osa kääpiögalakseista sisältää keskuksessaan tiiviin tähtijoukon, joka koostuu yleensä sadoista tuhansista tai sadoista miljoonista tähdistä. Niin sanotut ydintähtijoukot ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä tähtijärjestelmiä, ja niiden muodostustavasta on keskusteltu useita vuosikymmeniä. Kääpiögalakseissa ydintähtijoukkojen uskotaan muodostuvan pienempien, niin sanottujen pallomaisten tähtijoukkojen sulautumisesta, kun ne ovat siirtyneet galaksin keskukseen. Pallomaisten tähtijoukkojen sulautumista ei kuitenkaan ole aiemmin suoraan havaittu, jotta teoria olisi voitu vahvistaa.
Harvinaisia piirteitä todistamassa
Tutkiessaan Hubble-avaruusteleskoopilla tehtyjä havaintoja suuresta, lähes 80 kääpiögalaksia sisältävästä otoksesta, professori Francine Marleaun (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) johtama kymmenen tutkijan ryhmä kansainvälisestä MATLAS-yhteistyöstä huomasi kourallisen galakseja, joissa on epätavallisen näköinen ydintähtijoukko. Joissakin näkyy pari tähtijoukkoa lähellä toisiaan, kun taas toisiin liittyy piirre, joka muistuttaa ydintähtijoukkoon liittyvää heikkoa tähtivirtaa.
”Olimme yllättyneitä näistä lähellä galaksien keskustaa näkyvistä rakenteista, sillä mitään vastaavaa ei ole aiemmin havaittu”, kertoo Poulain. Tutkijoiden mukaan havainnot todistavat ydintähtijoukkojen kasvua pallomaisten tähtijoukkojen dramaattisessa yhteensulautumisessa.
Tutkijat tekivät simulaatioita heikkojen tähtivirtojen alkuperän vahvistamiseksi ja sulautumisprosessin mallintamiseksi. Chilen Santiagossa sijaitsevan Universidad Técnica Federico Santa María -yliopiston tutkija Rory Smithin johtamassa työssä mallinnettiin erilaisia sulautumisia, joissa tähtijoukkojen lukumäärät, massat ja dynamiikka vaihtelivat.
Tulokset vahvistavat, että tähtivirrat syntyvät, kun yhteen sulautuu kaksi tähtijoukkoa, joilla on suuri massaero. Mitä suurempi massasuhde on, sitä pidemmät tähtiroiskeet syntyvät. Prosessi kestää tähtitieteellisesti lyhyen aikaa, alle 100 miljoonaa vuotta. Prosessin piirteet ovat näkyvissä vielä lyhyemmän aikaa, mikä selittää ilmiön havaitsemisen vaikeuden.
Uusi tutkimus on osa Poulainin tutkimusprojektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Tutkimus julkaistiin 9.4.2025 arvostetussa Nature-tiedelehdessä (linkki aktiivinen, kun tutkimus on julkinen).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Mélina Poulain, melina.poulain@oulu.fi, avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Yliopistonlehtori, Suomen Akatemian tutkimusprojektin johtaja, Aku Venhola, 050 466 5604, aku.venhola@oulu.fi, Oulun yliopisto, Avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet opiskelijat: ala ratkaisee – kansainväliset opiskelijat nostavat ennakko-orientaation vahvuudeksi9.2.2026 08:57:39 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon hakemisen tärkein syy on kandidaattivaiheessa edelleen kiinnostava koulutusala tai tutkinto. Näin kertoi 62 % ensimmäisen vuoden opiskelijakyselyyn vastanneista. Lisäksi sijainti ja Oulu kaupunkina, kaverien suositukset sekä pisterajat mainitaan usein.
Biohartsit tuulivoimaloihin, liimoihin ja veneisiin haastavat fossiilimateriaalit suorituskyvyssä ja kierrätettävyydessä – runsaasti saatavilla metsäteollisuudessa9.2.2026 06:21:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uusia biomassapohjaisia hartsimateriaaleja, joilla voidaan korvata nykyiset öljypohjaiset materiaalit komposiittituotteiden valmistuksessa. Biopohjaiset hartsit ovat vähintään yhtä lujia kuin nykyiset materiaalit. Raaka‑aineita saadaan metsä- ja maatalouden sivuvirroista.
Luonnon monimuotoisuus liiketoiminnan arvoksi: Oulun yliopistossa rakennetaan mallia luontopositiiviselle taloudelle. Luontopaneelit julkaisevat 9.2. raporttinsa – tutkijat haastateltavissa5.2.2026 12:25:00 EET | Tiedote
Luonnon köyhtyminen aiheuttaa riskejä myös yrityksille. Tutkijat ja alueen yritykset tarkastelevat yhdessä, miten pelkästä haittojen vähentämisestä siirrytään kohti luonnolle ja yhteiskunnalle aidosti myönteisiä vaikutuksia.
Kulttuuri avaa kestäviä matkailupolkuja pohjoisessa – rajat ylittävä yhteistyö ratkaisevaa5.2.2026 11:57:00 EET | Tiedote
Kulttuurimatkailu voi vahvistaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueellista elinvoimaa, mutta sen kestävä kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä, rajat ylittävää yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kulttuuri- ja matkailutoimijoiden välillä.
Varhainen altistuminen antibiooteille yhteydessä suolistomikrobiston muutoksiin ja autoimmuunisairauksien riskiin lapsilla4.2.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Synnytyksen yhteydessä äidille annettu antibioottihoito on yhteydessä muutoksiin lapsen suolistomikrobistossa sekä lapsuusiän kohonneeseen autoimmuunisairauksien riskiin. Tulos käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Sofia Ainosen väitöskirjasta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 6. helmikuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme