Hubble-avaruusteleskooppi paljastaa ensimmäiset kuvat meneillään olevista ydintähtijoukkojen sulautumisista
9.4.2025 18:00:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus raportoi ensimmäisestä suorasta havainnosta sulautuvista tähtijoukoista galaksien keskustoissa. Sulautuminen tapahtuu pienten tähtijoukkojen valuessa galaksien keskustaan, jolloin ne voivat yhdistyä tultuaan tarpeeksi lähekkäin.
Havainto vahvistaa, että tiedeyhteisössä pitkään esillä ollut teoria kääpiögalaksien tiiviiden ja massiivisten ytimien muodostumisesta on mahdollinen. Nature-tiedelehdessä julkaistua tutkimusta johti tutkijatohtori Mélina Poulain Oulun yliopistosta.
Kääpiögalaksit ovat maailmankaikkeuden yleisin galaksityyppi. Yhteen sulautuessaan ne voivat toimia rakennuspalikoina suuremmille galakseille, kuten Linnunradalle, ja sisältävät vähintään 100 kertaa vähemmän tähtiä. Kääpiögalaksien synnyn ja kehityksen tunteminen on avainasemassa suurempien galaksien kehityksen ymmärtämiselle.
Huomattava osa kääpiögalakseista sisältää keskuksessaan tiiviin tähtijoukon, joka koostuu yleensä sadoista tuhansista tai sadoista miljoonista tähdistä. Niin sanotut ydintähtijoukot ovat maailmankaikkeuden tiheimpiä tähtijärjestelmiä, ja niiden muodostustavasta on keskusteltu useita vuosikymmeniä. Kääpiögalakseissa ydintähtijoukkojen uskotaan muodostuvan pienempien, niin sanottujen pallomaisten tähtijoukkojen sulautumisesta, kun ne ovat siirtyneet galaksin keskukseen. Pallomaisten tähtijoukkojen sulautumista ei kuitenkaan ole aiemmin suoraan havaittu, jotta teoria olisi voitu vahvistaa.
Harvinaisia piirteitä todistamassa
Tutkiessaan Hubble-avaruusteleskoopilla tehtyjä havaintoja suuresta, lähes 80 kääpiögalaksia sisältävästä otoksesta, professori Francine Marleaun (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) johtama kymmenen tutkijan ryhmä kansainvälisestä MATLAS-yhteistyöstä huomasi kourallisen galakseja, joissa on epätavallisen näköinen ydintähtijoukko. Joissakin näkyy pari tähtijoukkoa lähellä toisiaan, kun taas toisiin liittyy piirre, joka muistuttaa ydintähtijoukkoon liittyvää heikkoa tähtivirtaa.
”Olimme yllättyneitä näistä lähellä galaksien keskustaa näkyvistä rakenteista, sillä mitään vastaavaa ei ole aiemmin havaittu”, kertoo Poulain. Tutkijoiden mukaan havainnot todistavat ydintähtijoukkojen kasvua pallomaisten tähtijoukkojen dramaattisessa yhteensulautumisessa.
Tutkijat tekivät simulaatioita heikkojen tähtivirtojen alkuperän vahvistamiseksi ja sulautumisprosessin mallintamiseksi. Chilen Santiagossa sijaitsevan Universidad Técnica Federico Santa María -yliopiston tutkija Rory Smithin johtamassa työssä mallinnettiin erilaisia sulautumisia, joissa tähtijoukkojen lukumäärät, massat ja dynamiikka vaihtelivat.
Tulokset vahvistavat, että tähtivirrat syntyvät, kun yhteen sulautuu kaksi tähtijoukkoa, joilla on suuri massaero. Mitä suurempi massasuhde on, sitä pidemmät tähtiroiskeet syntyvät. Prosessi kestää tähtitieteellisesti lyhyen aikaa, alle 100 miljoonaa vuotta. Prosessin piirteet ovat näkyvissä vielä lyhyemmän aikaa, mikä selittää ilmiön havaitsemisen vaikeuden.
Uusi tutkimus on osa Poulainin tutkimusprojektia, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Tutkimus julkaistiin 9.4.2025 arvostetussa Nature-tiedelehdessä (linkki aktiivinen, kun tutkimus on julkinen).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Mélina Poulain, melina.poulain@oulu.fi, avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Yliopistonlehtori, Suomen Akatemian tutkimusprojektin johtaja, Aku Venhola, 050 466 5604, aku.venhola@oulu.fi, Oulun yliopisto, Avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
17 miljoonan euron tutkimuspanostus uudistamaan terästeollisuutta24.6.2026 06:03:00 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimushankkeessa kehitetään Oulun yliopiston ja SSAB:n johdolla koko teräksenvalmistusketjua, jossa sähköön perustuva valokaariteknologia yhdistetään modernisoituihin kuumavalssausprosesseihin. Ratkaisuilla tuetaan Suomen terästeollisuuden murrosta ja siirtymistä vähähiilidioksidisen teräksen valmistuskonseptiin Raahen terästehtaalla.
Ilkka Heinonen nimetty Oulun yliopiston ennaltaehkäisevän lääketieteen professuuriin – tavoitteena vahvistaa sairauksien ehkäisyä ja väestön terveyttä24.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto on nimennyt ennaltaehkäisevän lääketieteen lahjoitusprofessuuriin dosentti Ilkka Heinosen. Uusi osa-aikainen viisivuotinen professuuri keskittyy kroonisten kansansairauksien ehkäisyyn ja riskitekijöiden hallintaan, ja se on perustettu LähiTapiola Pohjoisen ja LähiTapiola Henkivakuutusyhtiön lahjoituksilla.
Frisbeegolf-aktiivista tuli pelitutkija ja keksijä – Marko Moilasen laboratoriossa syntyy uusi tapa nauttia heittämisestä23.6.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston Tietotalosta löytyy todennäköisesti maailman ainoa akateeminen frisbeegolf-laboratorio. Siellä syntyy intohimoisen frisbeegolf-harrastajan sekä ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkijan Marko Moilasen väitöstyö, jonka tavoite on parantaa jokaisen pelaajan mahdollisuutta oppia ja innostua pelaajana. Samalla tutkija kitkee lajiin pesiytynyttä naisvihamielisyyttä ja avaa frisbeegolfille ovia olympialajiksi.
Olympialaisista lääketieteen tutkijaksi – Anni Vuohijoki väittelee sairaaloiden laatujärjestelmien vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin23.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Anni Vuohijoki väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 26. kesäkuuta 2026 tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sairaaloiden laatujärjestelmien ja akkreditointien merkitystä potilasturvallisuudelle sekä henkilöstön työhyvinvoinnille.
Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden17.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopinnot eivät takaa hyvää elämää, vaan monet maahanmuuttajat joutuvat toistuvasti kohtaamaan rasismia ja työelämän esteitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme