17,8 miljardia euroa velkaa – suomalaisten kulutusluotot nousussa

Suomalaisten velkamäärä koostuu useista eri lainatyypeistä, joita ovat mm. ajoneuvolainat, joustoluotto, luottokortit ja erilaiset osamaksu- sekä mut pienemmissä erissä maksettavat rahoitusratkaisut. Ajoneuvolainat muodostavat kokonaisuudesta n. 26 % ja tämä määrä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa. Autokaupan elpyminen ja laajemmat rahoitusmahdollisuudet ovat lisänneet erityisesti pidempien ja suurempien ajoneuvolainojen kysyntää.

Myös luottokorttivelat ja joustoluotot ovat merkittävä osa kulutusluottokantaa ja luottokorttien suosio säilyy vahvana vuodesta toiseen, vaikka niiden korkotaso on usein korkeampi kuin muiden kulutusluottojen. Joustoluottojen käyttö on puolestaan yleistynyt erityisesti digitaalisten rahoitusratkaisujen ansiosta. Perinteisten pankkien rinnalle on noussut viime vuosina uusia fintech-yrityksiä ja digipankkeja, jotka tarjoavat helppokäyttöisiä ja nopeasti saatavilla olevia lainatuotteita.

Suurin osa lainoista on suomalaisten rahoituslaitosten myöntämiä

Suomen kulutusluottomarkkinoita hallitsevat edelleen kotimaiset luottolaitokset, jotka myöntävät noin 67 prosenttia kaikista kulutusluotoista. Vakaan markkina-aseman ansiosta kotimaiset toimijat pystyvät hyödyntämään pitkäaikaisia asiakassuhteita ja tarjoamaan kilpailukykyisiä rahoitusratkaisuja asiakkailleen.

Viime vuosina markkinoille on kuitenkin tullut yhä enemmän kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja digipankkeja, jotka ovat alkaneet kasvattaa markkinaosuuttaan tasaisesti. Nämä toimijat erottuvat perinteisistä pankeista pidemmälle viedyillä digitaalisilla palveluillaan, jotka mahdollistavat nopean ja vaivattoman lainanoton ilman perinteisiä pankkikonttoreita. 

Teknologian kehitys ja automatisoidut luottoprosessit ovat tehneet kansainvälisten rahoitusyhtiöiden tarjoamista lainoista houkuttelevan vaihtoehdon monille kuluttajille, jotka arvostavat helppoutta ja nopeutta. Tämä on pakottanut myös kotimaisia pankkeja kehittämään omia digitaalisia ratkaisujaan ja tarkastelemaan lainaehtojaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Vaikka kilpailu tuo mukanaan etuja, kuten matalampia korkoja ja parempia lainaehtoja, se voi myös lisätä riskiä kuluttajien velkaantumiselle, jos luottoja myönnetään liian löyhin perustein. Suomen Finanssivalvonta ja muut viranomaiset seuraavat tarkasti markkinoiden kehitystä varmistaakseen, että kuluttajat saavat riittävän suojan ja että lainaehtojen läpinäkyvyys säilyy. 

Kulutusluottojen keskikorko on laskenut reippaasti vuoden aikana

Viime vuosina kulutusluottojen keskikorko on laskenut merkittävästi, mikä on osaltaan vauhdittanut luottomarkkinoiden kasvua. Suomen pankki raportoi joulukuussa 2024 uusien kulutusluottojen keskikoron olleen 6,04 prosenttia, mikä on peräti 1,46 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin ja yli 4 prosenttia matalampi mitä se oli korkeimmillaan. Tämä kehitys on seurausta useista tekijöistä, joista merkittävimmät ovat Euribor-korkojen lasku, kiristynyt kilpailu lainamarkkinoilla sekä kuluttajien lisääntynyt hintatietoisuus.

Vaikka alhaisemmat korot tekevät lainanotosta aiempaa edullisempaa, ne voivat myös kannustaa kuluttajia ottamaan suurempia lainasummia ja pidentämään takaisinmaksuaikoja. Tämä voi pitkällä aikavälillä lisätä velkaantumisriskiä, jos lainanhoitokustannukset nousevat korkotason jälleen kohotessa.

Talouden elpymistä va kasvava riski?

Vaikka kulutus lisää talouden dynamiikkaa, kasvu perustuu pitkälti velkaan, joka ei ole riskitöntä. Velkaantumisen kasvu tekee kotitalouksista haavoittuvaisempia talouden heilahteluille. Maksuhäiriömerkinnät ja pitkälle venyvät lainat voivat sysätä osan kuluttajista taloudelliseen ahdinkoon.

Suomen talouden kehityksen kannalta olennainen kysymys kuuluu: onko kulutusluottojen kasvu kestävää, vai rakennammeko velkavetoista kulutuskuplaa, joka puhjetessaan jättää jälkensä koko kansantalouteen?