Miten puiden vedenkäyttö muuttuu, kun lunta on vähemmän? Oulangan mäntyihin asennetut mittarit paljastavat vedenkierron muutokset metsässä
Tänä talvena on monin paikoin satanut keskimääräistä vähemmän lunta, ja Oulangan tutkimusasemalla alkavilla mittauksilla selvitetään, miten puiden vedenkäyttö reagoi talveen, jolloin lunta on vähemmän.

Boreaaliset, eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsät kattavat 33 prosenttia maailman metsäpinta-alasta, ja 66 prosenttia metsien käyttämästä vedestä kulkee puiden kautta. Suomessa 74 prosenttia maa-alasta on metsän peitossa. Veden kiertokulun ymmärtäminen metsissä on tärkeää, kun lumi- ja vesisateen suhteellinen osuus muuttuu nopeasti pohjoisessa.
”Kun puut alkavat keväällä kasvaa, ne eivät käytä vain kevään sadevettä, vaan myös lumesta sulanutta vettä talven jäljiltä. Ilmastonmuutoksen myötä talven lumisateiden ja kesäajan sateiden määrät muuttuvat, ja talviset vesisateet yleistyvät. Tämä voi vaikuttaa metsän vedenkäyttöön ja laajempiin alueellisiin vesivaroihin”, kertoo apulaisprofessori Pertti Ala-aho Oulun yliopistosta.
Oulangan tutkimusasemalla, missä ihmisen toiminta tai asutus eivät suoraan vaikuta vedenkiertoon, Boreal Forest Water Fluxes ja Boreal Trees Water Use -tutkimushankkeet pyrkivät uudistamaan ja syventämään ymmärrystä siitä, miten meneillään olevat lumen ja sateen muutokset vaikuttavat puiden vedenkäyttöstrategioihin.
Kattavia ja monipuolisia metsähydrologisia mittauksissa varten huipputeknisiä laitteita ja antureita on asennettu Oulangalla viime kesänä mäntyihin tutkimusaloille. Alojen lumen syvyyttä manipuloidaan lapiopelillä niin, että metsään tehdään eri paksuisia lumikerroksia 25 cm:stä jopa yli metrin kinokseen vertailuja varten. Parhaillaan mitataan ilman, maaperän ja puiden lämpötiloja, joiden kohotessa riittävästi alkaa puiden vedenkäyttö ja kasvukausi. Suurin osa mittauksista aloitetaan vasta, kun puiden vedenotto alkaa.
"Mäntyjen runkoon ja juuriin on upotettu neulamaisia lämpötilamittareita, joiden säännöllisistä mittaustiedoista saadaan selville veden virtauksen määrä, nopeus ja myös suunta puunrungossa", kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Zuosinan Chen. Toinen mittausjärjestelmä, jolla voidaan analysoida puun sisällä kulkevan veden koostumusta, seuraa veden lähdettä. Mittauksella saadaan selville, mistä maaperän kerroksista puut mieluiten ottavat vettä, ja onko vesi peräisin sulaneesta lumesta vai vesisateista.
Veden sormenjälkien eli isotooppien avulla voidaan selvittää veden kiertokulkua luonnossa, ja arvioida paljonko puusto käyttää vettä
Kun ohut lumipeite ei pysty suojaamaan puiden juuria pakkaselta talven ja keväthallojen aikana, juuret voivat vahingoittua. Jos juurten vedenottokyky heikkenee, vedensaanti varhain keväällä voi epäonnistua, mikä voi haitata puun kasvua. Puiden vedenkäyttö voi muuttua myös myöhemmin kesällä, jos sulamisvettä ei olekaan entistä määrää käytettävissä keväällä kasvukauden alkaessa.
Vaikka nyt lunta on vähän, myös edellisen syksyn vesisateet saattavat vaikuttaa puiden vedenottoon keväällä. Tutkimuksessa hyödynnetään veden isotooppeja selvittämään veden alkuperää. Eri isotoopeissa on atomitason painoeroja, jotka toimivat tavallaan veden sormenjälkinä ja kertovat, kuinka suuri osa puiden keväällä käyttämästä vedestä on kuluvan talven lunta, edellisen syksyn sateita säilyneenä eri maakerroksiin tai kevään uutta sadetta.
”Uudet mittaukset kertovat, milloin ja miten puut alkavat keväällä käyttää vettä. Silloin reaaliaikaiset tiedot puiden vedenkäytöstä alkavat virrata myös kolmiulotteiseen malliimme puista ja metsästä”, kuvailee Chen.
Lumi on tärkeä osa veden kiertokulkua, jota tarkastellaan myös Oulun yliopiston koordinoimassa kansallisessa Digitaaliset vedet -tutkimuksen lippulaivassa.
Lumen mittauslaitteistoa ja isotooppimittauksia on kehitetty osana CRYO-RI ja HYDRO-RI ja SNOMLT hankkeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Zuosinan Chen, 0406863049, Zuosinan.Chen@oulu.fi, vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Apulaisprofessori Pertti Ala-aho, 0503500801, pertti.ala-aho@oulu.fi, vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme