Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat taas – pankit käyttävät rahanpesun torjuntaan valtavasti resursseja, mutta vain pieni osa ilmoituksista johtaa toimiin
- Pankit tekivät yhteensä 27 610 ilmoitusta rahanpesun selvittelykeskukselle vuonna 2024.
- Pankkien tekemien ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 40 prosenttia.
- Yhteensä ilmoituksia tehtiin runsaat 53 000, joten pankkien osuus ilmoituksista on yli puolet.
- Finanssiala ry harmittelee, että vain pieni osa ilmoituksista johtaa esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.
Pankit tekivät rahanpesun selvittelykeskukselle yhteensä 27 610 ilmoitusta vuonna 2024. Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna harmittelee, että pankit käyttävät valtavasti työtunteja ilmoituksiin, joista vain murto-osa johtaa esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.
”Rahanpesuilmoitukset ovat tärkeä keino torjua rahanpesua, mutta ne jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, ellei esitutkintaa aloiteta ja syytteitä nosteta. Rahanpesulaki asettaa pankeille tiukkoja vaatimuksia, ja likaisen rahan pysäyttäminen on sekä pankin että yhteiskunnan intresseissä.”
Perinteisten rahanpesuilmoitusten rinnalla tulisikin sallia nykyistä olennaisesti laajempi tietojenvaihto sekä pankkitoimialan sisällä että pankkien ja viranomaisten välillä. Useat EU-maat ovat jo laajentaneet talousrikosten ja rahanpesun torjuntaan liittyvää tiedonvaihtoa.
Kaikkiaan rahanpesuilmoitusten määrä laski edellisvuodesta. Pankkien tekemien ilmoitusten määrä kuitenkin kasvoi lähes 40 prosenttia. Pankkien osuus ilmoituksista on yli puolet. Petoksiin liittyviä ilmoituksia Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti runsaat 10 000 kappaletta, joista yli 90 prosenttia tuli pankeilta.
”Kuten luvuista näkyy, pankit ja muut rahoituslaitokset ovat keskeisiä toimijoita rahanpesun torjunnassa. Tietoja vaihtamalla saataisiin muodostettua isompi kuva siitä, mistä lähteistä, mitä reittejä ja mille tahoille hämärää rahaa pakkautuu”, Linna summaa.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4269mika.linna@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme