Etla: Etä- ja lähityön yhdistelmä tuo parhaat tuottavuustulokset yrityksissä
Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneen tutkimuksen mukaan hybridityö – eli etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta. Etätyön onnistumisen ratkaisee johtaminen.

Koronapandemian pakottamana etätyön osuus kaikesta tehdystä työstä lisääntyi Suomessakin yhdessä rysäyksessä, ja pandemian jälkeenkin etätyö jäi pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Etätyön laajuudesta tai pelisäännöistä puhuminen ei kuitenkaan saisi olla tabu, todetaan tuoreessa Etla-tutkimuksessa.
Tänään julkaistu Etla Muistio Tuottavuus korkeimmillaan etätyön ollessa keskimääräistä (Etla Muistio 154) tarkastelee etätyöintensiteetin ja työn tuottavuuden välistä yhteyttä mm. yritysjohtajakyselyn avulla. Etlan analysoima ja Innolinkin loka-marraskuussa 2024 toteuttama puhelinkysely yritysjohdolle osoittaa, että etätyön ja tuottavuuden välillä on positiivinen, mutta mutkikas suhde. Tuottavuuden kannalta optimaalinen etätyöintensiteetti ei löydy kummastakaan ääripäästä vaan jostain lähi- ja etätyön väliltä olevasta hybridiratkaisusta.
— Tulokset osoittavat, että hybridityömalli tuo parhaat tuottavuustulokset. Yrityksissä, joissa etätyötä tehdään hallitusti ja suunnitelmallisesti, tuottavuus kehittyy myönteisesti. Toisaalta liiallinen etätyö voi heikentää yhteistyötä ja innovatiivisuutta, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja taloustieteen tohtori Petri Rouvinen.
Yritysjohdon aktiivinen rooli etätyökäytäntöjen suunnittelussa on tuottavuuden kannalta keskeinen tekijä. Kun yrityksen johto on määritellyt etätyön pelisäännöt, ovat etätyön vaikutukset positiivisemmat. Toisaalta etätyön laajuuden ja käytäntöjen tulee perustua yrityksen ja työntekijöiden tarpeisiin, eikä niiden tule syntyä sattumanvaraisesti.
Innolinkin yrityskyselyssä kävi ilmi, että työntekijät tekevät keskimäärin 2–3 etätyöpäivää viikossa. Valtaosa eli 76 prosenttia yrityksistä ei mittaa mitenkään järjestelmällisesti etätyön vaikutuksia tuottavuuteen. Yritysjohtajien näkemykset etätyön vaikutuksista Suomen talouskasvuun jakautuivat: 33 prosenttia yrityksistä kokee etätyön haittaavan talouskasvua, kun taas 29 prosenttia uskoo sen tukevan sitä.
Yrityksissä on kuitenkin havaittu kasvavaa tarvetta kehittää etätyökäytäntöjä ja mittareita tuottavuuden seuraamiseksi. Etätyön myönteisinä puolina nähdään työn joustavuus, työhyvinvoinnin kasvu ja mahdollisuus rekrytoida osaavaa työvoimaa laajemmalta alueelta. Toisaalta haasteina korostuvat tiimityön haasteet, tiedonkulun vaikeudet ja työntekijöiden integroituminen työyhteisöön.
Nyt julkaistu muistio on osa Etlan, Innolinkin ja Työterveyslaitoksen (TTL) toteuttamaa tutkimushanketta. Hanketta rahoittaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Tutkimus: Merkittävä osa Suomen tuonnista on haavoittuvaa2.6.2025 09:29:17 EEST | Tiedote
Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme