Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus: Suomi putosi ensimmäistä kertaa kv-vertailun kärkikymmeniköstä naisten osuudessa hallitusten jäsenistä

Vertailun kärjessä erot eri EU- ja ETA-maiden välillä ovat tiivistyneet niin hallitus- kuin johtoryhmätasolla. Hallitustasolla naisten osuus pörssiyhtiöissä on kasvanut johtoryhmätasoa nopeammin. Suomen sijoitus hallitusvertailussa on pudonnut hiljalleen ja tänä vuonna Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle sijalle 12. Johtoryhmävertailussa Suomi oli kuudes.

”Tilastoja tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että vertailu kohdistuu vain kunkin maan suurimpiin ja vaihdetuimpiin yhtiöihin. Markkina-arvoltaan pienemmissä yhtiöissä naisten osuus ei ole välttämättä kehittynyt kaikissa maissa samaa vauhtia. Suomessa kehitys on ollut viime aikoina hyvää myös pienissä pörssiyhtiöissä, mikä on lohdullista näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä”, sanoo Kajala.

Kiintiödirektiivi vauhdittaa naisten osuuden kasvua hallitustasolla, mutta ei välttämättä heijastu nopeasti johtoryhmätasolle

Monessa Suomen edelle nousseessa maassa naisten osuuden kehitystä on vauhdittanut kiintiölainsäädäntö. Suomessa ja Ruotsissa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa on ennen kiintiödirektiivin täytäntöönpanoa edistetty yksinomaan elinkeinoelämän omalla itsesääntelyllä. Suomessa direktiivin mukainen kiintiötavoite on hallinnointikoodin muutoksella ulotettu koskemaan kaikkia pörssiyhtiöitä.

”Kiintiödirektiivin mukaiset tavoitteet tulee pyrkiä saavuttamaan 30.6.2026 mennessä. Siksi on odotettavissa, että EU-maiden vertailussa kärki tulee lähivuosina tiivistymään edelleen”, sanoo Kajala.

Kajalan mukaan hallituskiintiöt eivät kuitenkaan ole pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämisessä.

”Naisten suuri osuus hallituksessa ei välttämättä johda naisten suureen osuuteen johtoryhmässä. Suuressa osassa niistä maista, joissa on jo säädetty kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla. Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa”, toteaa Kajala. 

Esimerkiksi Norjassa kiintiölainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 2008 lähtien. Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä lähti Norjassa kuitenkin kasvuun vasta vuonna 2018 ja osuus toimitusjohtajista vuonna 2019.

“Ranskassa hallituskiintiöt näyttäisivät vaikuttaneen nopeammin myös naisten osuuden kasvuun johtoryhmissä”, Kajala sanoo. 

Kiintiödirektiivi mahdollistaa hallituskiintiöiden vaihtoehtona 33 prosentin kiintiötavoitteen naisten yhteenlasketulle osuudelle hallituksen ja johtoryhmien jäsenistä. Suomessa tätä tavoitetta ei sovelleta, koska johtoryhmä ei ole osakeyhtiön lakisääteinen toimielin.

Keskuskauppakamari on kuitenkin selvittänyt suomalaisten pörssiyhtiöiden kehitystä myös tämän tunnusluvun suhteen. Suomessa markkina-arvoltaan suuret yhtiöt sekä OMXH25-indeksiin kuuluvat yhtiöt ovat yhteenlaskettuna hyvin lähellä 33 prosentin tavoitteen saavuttamista. Yhtiötasolla tarkasteltuna tavoitteen saavuttaa kuitenkin vasta noin kaksi kolmesta markkina-arvoltaan suuresta yhtiöstä tai OMXH25-indeksiin kuuluvasta yhtiöstä ja 45 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä.

Kajalan mukaan Suomessa on syytä jatkaa elinkeinoelämän oma-aloitteista työtä naisjohtajuuden edistämiseksi laaja-alaisesti. Hallitustason kiintiötavoitteet saattavat tulevina vuosina vaikuttaa siihen, että osa johtoryhmien nykyisistä naisjäsenistä siirtyy hallitusammattilaisiksi ja siten johtoryhmästä poistuvien naisten määrä kasvaa. Keskuskauppakamarin selvityksissä ei ole toistaiseksi havaittu merkkejä tästä. 

”Tilanteen kehitystä on kuitenkin seurattava, sillä jos siirtymää alkaa muodostua, naisten osuuden kasvattaminen johtoryhmätasolla edellyttäisi, että naisten osuus uusista johtoryhmänimityksistä kasvaisi selvästi nykyisestä”, toteaa Kajala.

Naisjohtajakatsauksen voi lukea täältä