Suomalaisen tuotosseurannan tulokset kansainvälistä huippuluokkaa–lehmien keskituotos kasvoi merkittävästi

Suunta oli positiivinen myös maidon pitoisuuksissa. Rasvapitoisuus oli 4,40 % (+0,01) ja valkuaispitoisuus 3,61 % (+0,01). Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos lehmää kohti oli 831 kiloa.

–  Näiden tulosten lisäksi ilahduttaa erityisesti lehmien kestävyyden paraneminen, joka on tuotostason parantamisen ohella myös ympäristöteko. Poistettujen lehmien keskipoikimakerta oli 3,44 vuonna 2024, kasvua vuoteen 2023 oli 0,03 yksikköä, kertoo kehitysjohtaja Jaana Kiljunen ProAgria Keskusten Liitosta.

Keskimääräinen karja kasvaa noin kolmen lehmän vuosivauhtia

Vuonna 2024 tuotosseurantakarjassa oli keskimäärin 63 lehmää, mikä on peräti 21 lehmää enemmän kuin tuotosseurannan ulkopuolisissa karjoissa. Tuotosseurantaan kuului Suomen lehmistä 79,9 % (182 467 lehmää) ja 72,6 % karjoista (2 914 karjaa).

Yleisin lehmien poiston syy oli utaretulehdus ja toisena heikko hedelmällisyys. Soluluku heikkeni hieman ja oli 186 000 (+2 000 kpl/ml).

Rotujakauma siirtyy tutun trendin mukaisesti kohti holsteinia. Holsteinia oli 62,7 % lehmistä, eli kasvua vuoden takaiseen 2,1 prosenttiyksikköä (2023: 60,6 %). Ayrshireä oli enää 34,7 % lehmistä (2023: 36,6 %), ja suomenkarjan kolmea alkuperärotua yhteensä 0,7 % (2023: 0,8 %). Muita rotuja oli 1,9 % (2023: 2,0 %).

Luomumaitotiloilla oli keskimäärin 72,2 lehmää, laskua vuoteen 2023 tuli 7,4 lehmän verran.

Vaihtelevat säilörehu- ja rehukustannukset heijastuivat ruokinnan taloudellisuuteen

Vuonna 2024 ruokinnan kannattavuuteen vaikuttivat säilörehujen ja rehujen laadun sekä hinnan vaihtelut. Vuoden alussa ruokinnan kate heikkeni, mutta syksyllä tilanne parani maidon hinnan nousun ja ostorehukustannusten laskun myötä.

Säilörehujen korjuuajankohta oli haastava, mikä heikensi sulavuutta ja lisäsi väkirehujen käyttöä. Korkea valkuaispitoisuus kuitenkin mahdollisti valkuaisrehujen vähentämisen, mikä auttoi hillitsemään kustannuksia.

Vuoden 2024 ruokinnan taloudelliset tunnusluvut verrattuna vuoteen 2023:

• Väkirehukustannus laski 0,59 snt/l: 14,1 snt/l (2023) --> 13,51 snt/l (2024)
• Ostorehukustannus laski 1,53 snt/l: 11,0 snt/l (2023) --> 9,47 snt/l (2024)
• Rehukustannus laski 1,51 snt/litra: 23,6 snt/litra (2023) --> 22,09 snt/l (2024)
• Maidon hinta laski 3,46 snt/litra: 52,8 snt/litra (2023) --> 49,34 snt/l (2024)
• Maitotuotto-rehukustannus laski 1,68 snt/litra: 37,3 snt/litra (2023) --> 35,62 snt/l (2024)

Hintavaihteluita ja toiveita paremmasta

Maidon hinta jatkoi laskuaan vuoden 2024 alussa, saavutti pohjan kesällä ja kääntyi loppuvuotta kohti nousuun voin hinnan vaihteluiden myötä. Suomessa hinnanmuutokset olivat Eurooppaa hitaampia, ja vuoden keskihinta oli 48,55 snt/l, mikä on 9 % vähemmän kuin vuonna 2023.

Maidontuotannon investoinnit osoittivat elpymisen merkkejä, ja lypsykarjatalouden investointiavustuksia haettiin yli 31 miljoonalla eurolla (2023: 18 milj. €).

– Tämä viittaa siihen, että epävarmojen vuosien jälkeen yrittäjien luottamus on palautumassa, toteaa talouspalveluiden kehitysjohtaja Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitosta.

Korkojen lasku toi myös helpotusta erityisesti velkaisille tiloille. 12 kuukauden euriborkorko laski vuoden aikana 3,6 % --> 2,4 %, mutta korkojen laskuvauhti näyttää hidastuvan ja taso vakiintunee noin 2 % tuntumaan.

Genomitestauksen avulla tarkempia jalostusvalintoja

Vuonna 2015 syntyneet ja genomitestatut ayrshire- ja holsteinlehmät osoittavat, että korkean jalostusarvon (gNTM yli 15) eläimet ovat kestävämpiä ja tuottavampia kuin matalan jalostusarvon lehmät. Esimerkiksi ayrshirella korkean jalostusarvon ryhmä on poikinut keskimäärin 3,7 kertaa ja tuottanut yli 38 000 kg maitoa, kun taas matalan jalostusarvon lehmät on poistettu aiemmin, ja elossa on vain 3 %. Holsteinilla vastaavat luvut ovat 3,9 poikimista ja yli 42 000 kg elinikäistuotosta, ja lypsyssä on yhä 10 % korkean jalostusarvon lehmistä.

Tulokset vahvistavat, että genomitestaus mahdollistaa tarkemmat jalostusvalinnat jo vasikkavaiheessa, mikä tehostaa resurssien kohdentamista kestävimpiin ja tuottavimpiin eläimiin. Lehmien terveyden seuranta osoittaa, että hedelmällisyyshäiriöt ja utaresairaudet ovat yleisimmät hoidon syyt, kun taas poikimavaikeudet ovat harvinaisia; noin 95 % vasikoista syntyy elävänä.

Tuotosseurannan tulokset ovat vuoden 2024 odotetuimpia maidontuotannon tapahtumia

Tuotosseurantakarjojen tulosten lisäksi julkaistaan samalla kertaa

• 500 parasta tuotosseurantakarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa poistettujen lehmien elinikäistuotoksen mukaan
• 10 parasta luomukarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM), maitotilojen ja elinikäistuotoksen mukaan

Maidontuotannon tulosseminaarin esitykset ja kaikki tulokset löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/maito2025