Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.

Imusuonisto on keskeinen järjestelmä kehon nestetasapainon ylläpitämisessä ja immuunipuolustuksen tukemisessa. Imusuonet koostuvat yksikerroksisesta endoteelisolukosta, joka mahdollistaa nesteiden, solujen ja suurten molekyylien siirtymisen ympäröivistä kudoksista suonten sisälle. Näiden suonten on oltava erittäin läpäiseviä ottaakseen nestettä tehokkaasti vastaan, mutta samalla joustavia, jotta ne kestävät äkillisiä kudoksen nestetilavuuden muutoksia, kuten turvotusta, repeämättä.
Solut kykenevät muuttamaan muotoaan jatkuvasti
Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Wihurin tutkimuslaitoksen johtajan, professori Taija Mäkisen tutkimusryhmä selvitti, miten ohut endoteelisolukerros pystyy säilyttämään eheytensä vaihtelevissa nestepaineolosuhteissa. Tutkimuksessa havaittiin, että ratkaiseva tekijä on solujen kyky jatkuvasti muuttaa ainutlaatuista muotoaan.
– On jo pitkään tiedetty, että imusuonten endoteelisolut muistuttavat muodoltaan tammen lehtiä tai palapelin paloja. Tämän erikoisen muodon syy on kuitenkin ollut arvoitus, eikä sitä ole aiemmin onnistuttu jäljittelemään viljellyissä soluissa, Taija Mäkinen kertoo.
Samanlainen palapelimäinen solumuoto esiintyy täysin erilaisessa solutyypissä: kasvien lehtien pinnalla. Kasveilla tämä muoto auttaa soluja kestämään sisäistä nestepainetta, joka on elintärkeää kasvin kasvulle ja rakenteen tukemiselle.
Se, että palapelimäiset solut toimivat samalla tavalla sekä kasveissa että nisäkkäissä, viittaa perustavanlaatuiseen biologiseen periaatteeseen: tämä erottuva solumuoto parantaa rakenteellista vakautta eri eliöryhmissä. Samaa periaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa, esimerkiksi teiden päällystyskivet ovat usein aaltoilevia tai toisiinsa lukittuvia kestävyyden ja kulutuksenkeston parantamiseksi.
Yhteyshenkilöt
Taija MäkinenProfessoriHelsingin yliopisto
Puh:+358 504627800Taija.Makinen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme