Tekoälyn yleistyminen luo uusia työpaikkoja

Monelle meistä on arkipäivää ottaa generatiivinen tekoäly avuksi, kun tarvitsee tuottaa konkreettista sisältöä: tekstiä, puhetta, kuvia, koodia. Aika harva käyttäjä on edes tietoinen taustalla toimivien kielimallien ja luonnollisen kielen analytiikan syvällisemmästä toiminnasta, eikä tarvitsekaan – peruskäyttö sujuu muutenkin. 

Kielimalleja voi kuitenkin kehittää, kouluttaa ja rikastaa niin, että ne osaavat entistä paremmin tuottaa sisältöä tiettyyn rajattuun aiheeseen tai ongelmaan. Kielimallien avulla voi myös tuottaa uutta ohjelmistokoodia tai tehdä vaikkapa data-analyysiä. Niiden sovellusalueet ovat siten huomattavasti laajempia kuin pelkästään tekstien ja kuvien tuottaminen.  

Tässä kohtaa syntyy niitä uusia työpaikkoja. Niihin tarvitaan osaajia, jotka työskentelevät generatiivisen tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen parissa. 

Tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät generatiivisen tekoälyn konepellin alaista elämää.

Juuri kielimallien räätälöinti ja ”tuunaaminen” eli hienosäätö organisaation erilaisiin tarpeisiin edellyttää ohjelmistokehittäjiltä uusia teknisiä taitoja. Samoin sisällön tuottamisen rikastaminen ja tarkentaminen yhdistämällä kielimallien toimintaan ulkoisia datalähteitä (ns. RAG-menetelmä) vaatii teknistä osaamista.  

Yhä enemmän huomiota julkisuudessa saavat tekoälyagentit pohjautuvat nekin generatiivisen tekoälyn ja kielimallien soveltamiseen. Tekoälyagentit, jotka ovat myös itsessään tietokoneohjelmia, kykenevät korkeamman tason ajatteluun ja päättelyyn kuin perinteisemmät chatbotit tai ohjelmistorobotit. 

Miten generatiivisen tekoälyn kehittämiseen tulisi kouluttaa? 

Generatiivisen tekoälyn erilaisten teknologioiden ja niiden soveltamisen koulutukseen tulee panostaa merkittävästi. Puheet ketteryydestä on lunastettava sekä koulutusorganisaatioissa että yrityksissä. 

Osa uusista tekoälyosaajista tarvitsee taitoja uusien sovellusten toiminnallisia ja teknisiä määrittely- ja suunnittelutehtäviä varten. Toiset kehittävät, ohjelmoivat ja integroivat uusia räätälöityjä tekoälysovelluksia näiden määrittelyjen pohjalta. Kolmas ryhmä käsittelee dataa, testaa uusien sovellusten toiminnallisuuksia ja parantaa niiden luotettavuutta ja tarkkuutta esimerkiksi kouluttamalla niitä valitulla datalla. Neljäs ryhmä auttaa niiden käytäntöön viemisessä, jotta organisaation työtehtävät ja prosessit tehostuvat. 

Ohjelmistoyritykset voivat kehittää uusia ominaisuuksia ohjelmistotuotteisiinsa generatiivista tekoälyä hyödyntämällä. Näiden uusien ominaisuuksien avulla yritykset ja julkisen sektorin toimijat voivat automatisoida rutiininomaisia työtehtäviä tehostaakseen prosessejaan. Kyse on siten kilpailukyvyn ja tuottavuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhä digitalisoituvassa maailmassa. 

Muutos avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia startup-yrityksille, haastaa vakiintuneita yrityksiä digitalisoinnin saralla sekä laittaa koulutusorganisaatiot uudistamaan opintokokonaisuuksiaan. Kansalaisilta vaaditaan myös tekoälyn lukutaitoa, jotta ymmärretään teknologisen kehityksen merkitys sekä vaikutus työhön ja yhteiskuntaan.   

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on mukana yhteiseurooppalaisessa Erasmus+ GenAISA -hankkeessa (2024-2027)  jossa kehitetään opetussuunnitelmia ja oppimateriaalia generatiivisen tekoälyn koulutukseen korkeakoulujen ja ammattikoulujen käyttöön. Hanketta koordinoi Patraksen yliopisto Kreikassa, ja siinä on mukana 13 partneria eri puolilta Eurooppaa.