Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuosikatsaus v. 2024

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta kokoontui tänään 25.3.2025 Rääkkylässä tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksessa esiteltiin neuvottelukunnalle katsaus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen viime vuoden toimintaan ja keskusteltiin maakunnan ajankohtaisista asioista.

ELY-keskuksen neuvottelukunta tukee keskuksen toimintaa ja käsittelee neuvoa-antavana elimenä ELY-keskuksen tulossuunnitelmia, toiminta- ja taloussuunnitelmaa, toimintakertomusta ja toiminnan kannalta keskeisiä strategisia asioita sekä tukee keskuksen toiminnan kehittämistä ja yhteistyön edistämistä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus saavutti viime vuoden tulostavoitteet hyvin. Yksittäiset tulostavoitteet jaoteltiin neljän ELY-keskusten yhteisen tavoitteen alle: lisäämme elinvoimaa, toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää, edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta sekä turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. 32 tavoitteesta toteutui 24 ja lähes toteutui 8.

Elinkeinoelämän haasteena Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja talouden alavireisyys

Pohjois-Karjalan tilannekuvaa luonnehtii pitkittynyt sinnittely Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurausten kanssa sekä yksityisen ja julkisen talouden alavireisyys ja varovaisuus. Maantieteellinen sijainti Venäjän rajalla on haasteellinen saavutettavuuden kehittämisen ja puhtaan energian investointien kannalta.

Pohjois-Karjalan työttömyys kasvoi edellisvuoteen nähden 5 % ja pitkäaikaistyöttömyys 7 %. Työttömien ja lomautettujen määrän kasvu oli maltillisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi toteutettiin Talent Boost -ohjelmaa ja käynnistettiin laajapohjainen, ESR+-rahoitteinen WiNK – Töihin Pohjois-Karjalaan -ryhmähanke.

ELY-keskus myönsi kehittämisrahoitusta Pohjois-Karjalaan vuonna 2024 yhteensä yli 45 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa, lähes 19 miljoonaa euroa, oli yrityksen kehittämisavustusta.  EU:n maaseuturahastosta myönnettiin maaseudun yritys-, investointi- ja kehittämishankkeisiin rahoitusta yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa.

Rahoitushakujen painopisteisiin on viety ilmasto- ja kiertotalousnäkökulmia. Vihreää siirtymää ja siihen liittyvää rahoitusta tehtiin näkyväksi yrityksille.

Lähiajan suhdannenäkymät ovat vaisuja, mutta pientä positiivista odotusta tuovat ennakoinnit suhdanteiden parantumisesta, laskevista koroista ja talttuvasta inflaatiosta.

Maaseudun valopilkkuna kasvanut sukupolvenvaihdoksien määrä

Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin. Maatilojen investointeja on jarruttanut pääoman saannin haasteet. Ympäristö- ja energiainvestointeja ja eläinten hyvinvoinnin investointeja puolestaan haettiin ennakoitua enemmän.

Jatkuvuuden kannalta tärkeät maatilayritysten sukupolvenvaihdokset lisääntyivät selvästi aikaisemmasta.

Maitotilojen määrän ja maidon kokonaistuotannon lasku jatkui. Maidontuotanto väheni 105:sta 102:een miljoonaan litraan ja maitotilojen määrä 253:sta 227:een.

Maatilojen ja elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat toteutuivat täysimääräisinä.

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tavoitteet saavutettiin hyvin

Luonnon-, maaperän-, vesien- ja ilmansuojelun sekä vesivarojen hoidon ja käytön tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. ELY-keskus on aktiivisesti mukana alueellisessa ilmastotyössä (maakunnalliset hankkeet ja ohjelmat, Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma).

Uusien luonnonsuojelualueiden toteutuksessa käytettävissä olevalla määrärahalla ei päästy tavoitteisiin kohonneiden toteutuskulujen vuoksi (toteutuma 375 ha, tavoite 650 ha). Metso-ohjelmassa kaikkia edustavimpiakaan kohteita ei pystytty toteuttamaan runsaan tarjonnan ja toisaalta niukan määrärahan vuoksi. HELMI-ohjelman töiden painopiste oli Helmi-keskittymän ”Juuan veet ja vaarat” valmistelussa ja käynnistämisessä, elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöiden suunnittelussa, luvittamisessa sekä toteuttamisessa.

Rauhoitettujen lajien aiheuttamien viljelysvahinkojen hehtaarimäärissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja korvaussumma oli n. 2,2 miljoonaa euroa, josta suurin osa oli valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen korvauksia.

Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmasta toteutui 95 %. ELY-keskus antoi useita vesistöihin liittyviä lausuntoja ja arviointeja mm. kaivos- ja turvetuotantohankkeista.

Ympäristövalvontaohjelma toteutui täysimääräisesti eikä maakunnan alueella tapahtunut merkittäviä poikkeuksellisia päästöjä.

Joensuun seudun yleiskaavan uudistaminen on tavoitevaiheessa. Muilla alueilla tuettiin maankäytön ja rakentamisen suunnitelmallisuutta erityisesti rakennusvalvontayhteistyöllä, mikä saatiin hyvin liikkeelle ELY-keskuksen kätilöimänä ja uuden rakentamislain motivoimana.

Aurinkovoimahankkeissa luotiin vakiintunut käytäntö ennakkoneuvotteluista kunnan, toimijan ja ELY-keskuksen kesken hankkeen käynnistysvaiheessa. Tuulivoimahankkeet etenevät niissä tiukoissa raameissa, jotka määräytyvät tutkavalvonnan tarpeista.