Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Joka vuosi Euroopassa noin 350 000 ja Suomessa 1 500–2 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen. Nopealla elvytyksellä noin 30 prosentilla saadaan verenkierto käynnistettyä uudelleen ja potilaat tulevat jatkohoitoon yliopisto- tai keskussairaalan teho-osastolle. Vuodessa Suomessa hoidetaan noin 600–700 potilasta.
Vaikka verenkierto käynnistyisi, vaarana on hapenpuutteesta johtuva aivovaurio.
”Yhtään spesifiä hoitoa ei ole olemassa, vaikka sitä on yritetty selvittää. Ei ole pystytty todentamaan, mikä selkeästi vähentäisi aivovaurion kehitystä”, toteaa Skrifvars.
Skrifvarsin omassa osatutkimuksessa kokeillaan nostaa potilaan verenpainetta lääkityksen avulla. Näin aivojen verenkierto pysyisi parempana ja se voisi vähentää mahdollista aivovauriota.
Tutkimuksessa tutkitaan suurella potilasryhmällä myös, millä muilla hoitomuodoilla potilaiden toipumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Tutkijat ovat päätyneet vertailemaan kolmen eri hoitomuodon osalta vaihtoehtoisia menettelytapoja ja tavoitteita. Ne liittyvät verenpainetasoon, nukutuksen syvyyteen ja lämpötilakontrolliin. STEPCARE-tutkimus selvittää tasoa, jolla potilaalle saavutetaan parhaat toipumismahdollisuudet.
”Tutkimukseen osallistuu 3 500 potilasta eri puolilta maailmaa. Saamme kokoon riittävän potilasmäärän järkevässä ajassa. Kun mukana on monta eri sairaalaa ja potilasryhmää ja jos toimenpiteet tehoavat, voimme olla varmoja tuloksista”, Skrifvars selventää.
Keskeistä on, miten hoito vaikuttaa, miten potilas toipuu ja ennen kaikkea onko hän elossa kuuden kuukauden kuluttua sydänpysähdyksestä. Jos sydän käynnistyy ja ihminen päätyy teho-osastolle, puolet toipuu hyväkuntoiseksi ja puolet menehtyy.
Laaja tutkimus kestää 7–8 vuotta. Suomesta tutkimukseen osallistuu parisen kymmentä asiantuntijaa, globaalisti noin 150. Koko hoitoketju otetaan huomioon: mukana on niin tehohoitolääkäreitä ja kardiologeja kuin toiminta- ja fysioterapeutteja.
”Kun tutkimuksemme tulokset saadaan, voi olla, että ne tukevat suosituksia tai ovat ihan eri linjalla. Toiveena on, että vuonna 2027 julkaistavan tutkimuksen pohjalta saadut hoito-ohjeet otetaan käyttöön heti seuraavana vuonna.”
Tutkimuksessa käytetään nykyisiä käytössä olevia hoitoja, joten riskit ovat vähäiset ja vastaavat tavanomaisia hoitoon liittyviä riskejä. Toimenpiteet on helppo toteuttaa missä päin maailmaa hyvänsä.
Koko tiedetoimittaja Tarja Västilän kirjoittama juttu tutkimuksesta on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Akatemia julkaisee kevään aikana juttusarjan rahoittamastaan sydänsairauksien tutkimuksesta.
Lisätietoja:
- professori Markus Skrifvars, HUS/Helsingin yliopisto, p. 040 5137862, markus.skrifvars@hus.fi
- STEPCARE-tutkimuksesta
- Suomen Akatemian tutkimuksen vaikuttavuudesta
- www.tietysti.fi
Yhteyshenkilöt
Leena VähäkyläSuomen Akatemia
Puh:+358295335139leena.vahakyla@aka.fiSuomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Betydande finansiering från Finlands Akademi för att stärka regional forskning och utveckling24.11.2025 10:07:51 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi har beviljat nästan 15 miljoner euro till lokala forskningsinfrastrukturer för att stärka den regionala FoU-verksamheten. Finansieringen fördelas på tio forskningsinfrastrukturer. Dessa omfattar sammanlagt 18 delprojekt.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus alueellisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi24.11.2025 10:07:51 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt lähes 15 miljoonaa euroa paikallisille tutkimusinfrastruktuureille alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseksi. Rahoitus jakaantuu kymmenelle tutkimusinfrastruktuurille. Yhteensä rahoitus kattaa 18 osahanketta.
Significant funding package by Research Council of Finland to strengthen regional R&D24.11.2025 10:07:51 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) has granted nearly 15 million euros for local research infrastructures to strengthen regional R&D activities. The funding is divided among ten research infrastructures, covering eighteen subprojects in total.
Suomen Akatemia valitsi 15 akatemiaprofessoria30.10.2025 09:53:08 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on valinnut 15 akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2026 – 31.12.2031. Uudistettu akatemiaprofessorin tehtävän rahoitus on myönnetty oman alansa kansainvälisessä kärjessä oleville tutkijoille, joiden tutkimus uudistaa tiedettä ja pyrkii tieteellisiin läpimurtoihin.
Suomen Akatemia suuntaa T&K-lisärahoitusta tutkimustiedon hyödyntämiseen, yhteistyön vahvistamiseen ja osaamiseen18.9.2025 16:47:36 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli kokouksessaan 16.9. valtion T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman toimeenpanoa. Suomen Akatemia on kehittänyt tutkimusrahoituskokonaisuuttaan niin, että se edistää hallituksen tutkimus- ja kehitysrahoituksen linjauksia entistä tehokkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme