Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella

Joka vuosi Euroopassa noin 350 000 ja Suomessa 1 500–2 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen. Nopealla elvytyksellä noin 30 prosentilla saadaan verenkierto käynnistettyä uudelleen ja potilaat tulevat jatkohoitoon yliopisto- tai keskussairaalan teho-osastolle. Vuodessa Suomessa hoidetaan noin 600–700 potilasta.

Vaikka verenkierto käynnistyisi, vaarana on hapenpuutteesta johtuva aivovaurio.

”Yhtään spesifiä hoitoa ei ole olemassa, vaikka sitä on yritetty selvittää. Ei ole pystytty todentamaan, mikä selkeästi vähentäisi aivovaurion kehitystä”, toteaa Skrifvars.

Skrifvarsin omassa osatutkimuksessa kokeillaan nostaa potilaan verenpainetta lääkityksen avulla. Näin aivojen verenkierto pysyisi parempana ja se voisi vähentää mahdollista aivovauriota.

Tutkimuksessa tutkitaan suurella potilasryhmällä myös, millä muilla hoitomuodoilla potilaiden toipumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Tutkijat ovat päätyneet vertailemaan kolmen eri hoitomuodon osalta vaihtoehtoisia menettelytapoja ja tavoitteita. Ne liittyvät verenpainetasoon, nukutuksen syvyyteen ja lämpötilakontrolliin. STEPCARE-tutkimus selvittää tasoa, jolla potilaalle saavutetaan parhaat toipumismahdollisuudet.

”Tutkimukseen osallistuu 3 500 potilasta eri puolilta maailmaa. Saamme kokoon riittävän potilasmäärän järkevässä ajassa. Kun mukana on monta eri sairaalaa ja potilasryhmää ja jos toimenpiteet tehoavat, voimme olla varmoja tuloksista”, Skrifvars selventää.

Keskeistä on, miten hoito vaikuttaa, miten potilas toipuu ja ennen kaikkea onko hän elossa kuuden kuukauden kuluttua sydänpysähdyksestä. Jos sydän käynnistyy ja ihminen päätyy teho-osastolle, puolet toipuu hyväkuntoiseksi ja puolet menehtyy.

Laaja tutkimus kestää 7–8 vuotta. Suomesta tutkimukseen osallistuu parisen kymmentä asiantuntijaa, globaalisti noin 150. Koko hoitoketju otetaan huomioon: mukana on niin tehohoitolääkäreitä ja kardiologeja kuin toiminta- ja fysioterapeutteja.

”Kun tutkimuksemme tulokset saadaan, voi olla, että ne tukevat suosituksia tai ovat ihan eri linjalla. Toiveena on, että vuonna 2027 julkaistavan tutkimuksen pohjalta saadut hoito-ohjeet otetaan käyttöön heti seuraavana vuonna.”

Tutkimuksessa käytetään nykyisiä käytössä olevia hoitoja, joten riskit ovat vähäiset ja vastaavat tavanomaisia hoitoon liittyviä riskejä. Toimenpiteet on helppo toteuttaa missä päin maailmaa hyvänsä.

Koko tiedetoimittaja Tarja Västilän kirjoittama juttu tutkimuksesta on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Akatemia julkaisee kevään aikana juttusarjan rahoittamastaan sydänsairauksien tutkimuksesta.

Lisätietoja:

• professori Markus Skrifvars, HUS/Helsingin yliopisto, p. 040 5137862, markus.skrifvars@hus.fi
• STEPCARE-tutkimuksesta
• Suomen Akatemian tutkimuksen vaikuttavuudesta
• www.tietysti.fi