Henkilöstön saatavuus on merkittävästi parantunut Oma Hämeessä – alijäämä jäi tilinpäätöksessä odotettua pienemmäksi

Henkilöstön saatavuus on parantunut Oma Hämeessä hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen ja erityisesti viime vuoden aikana. Etenkin asiakas- ja potilastyöhön on saatu lisää henkilöstöä tavoitteiden mukaisesti. Henkilötyövuodet ovat kasvaneet hoitohenkilöstössä (3%) ja lääkäreissä (3 %). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä on kahden prosentin kasvu. 

Sen sijaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstössä henkilötyövuosien määrä on vähentynyt kuusi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Oma Hämeen koko henkilöstön määrä vuoden 2024 lopussa oli 7 138 henkilöä. 

– Hakijoiden määrä muun muassa sairaanhoitajan tehtäviin on kasvanut 100 prosenttia ja lähihoitajan tehtäviin 50 prosenttia avoinna olevaa tehtävää kohden. Tällä hetkellä muun muassa sosiaalityöntekijöiden virat ovat 98 prosenttisesti täytettynä. Esimerkiksi lastensuojelussa, jossa on pitkään kärsitty työvoimapulasta, sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät on saatu mitoituksen mukaiselle tasolle. Tässä oli kuntien aikana ollut pitkään haasteita, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

– Toki työmarkkinatilannekin on muuttunut, mutta samanaikaisesti lukuisat hyvinvointialueen toimenpiteet sekä veto- ja pitovoiman eteen tehty työ näyttävät tuottavan tulosta, iloitsee Bjerregård Madsen.

Vuokratyövoiman käyttöä on Oma Hämeessä vähennetty vahvistamalla hyvinvointialueen omaa vakituista varahenkilöstöä. Myös lääkäripalveluiden ostopalveluja on saatu vähennettyä rekrytoimalla omaa henkilöstöä.

Oma Häme satsaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitoon ja valmentavaan henkilöstöjohtamiseen. Näillä panostuksilla pyritään hyvän henkilöstökokemuksen lisäksi vähentämään sairauspoissaoloja. Henkilöstön pysyvyys ja hyvinvointi on tärkeää myös hyvinvointialueen tuottavuuden näkökulmasta. Henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin panostetaan tulevinakin vuosina.

Talous on hyvällä uralla 

Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta.

Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä 31. maaliskuuta ja aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen tulos on 19,5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarvioon laskettu, 66,6 miljoonan euron alijäämä. 

– Vuotta 2024 leimasi talouden rakenteiden korjaus. Nöyrä kiitos hurjassa muutosvauhdissa olleelle ammattitaitoiselle henkilöstölle, joka on myös joustanut sekä poikkeuksellista päätöksentekokykyä osoittaneelle aluevaltuustolle. Oma Hämeen talous on nyt oikeansuuntaisella uralla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Tasapainottamistoimet purevat

Vielä kesällä vuoden 2024 alijäämän arvioitiin nousevan yli 80 miljoonaan euroon. Alijäämän muutos osoittaa, että Oma Hämeen tekemät talouden tasapainottamisohjelmat ja erityisesti niihin kesäkuussa ja syyskuussa tehdyt tehostamistoimenpiteet ovat kantaneet hedelmää. 

Oma Hämeen toimintakatteen kasvu jäi vuonna 2024 historiallisen alhaiseksi. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt merkittävästi, samoin ulkoiset ostot. 

– Menojen hallinnan näkökulmasta tilikautta voi pitää onnistuneena. Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli 4,15 prosenttia, mutta hyvinvointialueen toimintakatteen kasvu vain reilut yksi prosenttia. Terveydenhuollon toimialan toimintakate pieneni peräti 2,9 prosenttia, jota voi historiallisessa tarkastelussa pitää harvinaisena tapahtumana, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Terveydenhuollossa talouden tasapainottamisohjelmien tavoitteet eivät ole kaikin osin toteutuneet, mutta suunta on ollut hyvä. Lääkekuluja ja ostopalveluja on pystytty karsimaan. Loppuvuodesta lisäksi rekrytointeja, ostoja ja hankintoja tarkasteltiin kriittisesti.

– Kiitos hyvästä taloudellisesta tuloksesta kuuluu koko terveydenhuollon toimialalle, henkilökunnalle ja johdolle kaikilla tasoilla. Taloustavoitteisiin pääseminen näytti vaikealta syksyyn saakka. Talouden tasapainottamistoimet alkoivat vaikuttamaan loppuvuonna ja kertaluonteiset tuloerät käänsivät toimintakatetta pienemmäksi, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

Hoitoon pääsyn turvaaminen, hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja palveluiden oikea kohdentaminen olivat terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2024 ja ovat niitä edelleen. 

Menokehitys hallinnossa ja ikäihmisten toimialoilla oli myös hyvin maltillinen. Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialalla toimintakate kasvoi kuusi prosenttia lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kuitenkin lastensuojelun ostojen vähentämisessä edistyttiin hyvin. Toimialan tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden tukeminen niin, että sijaishuoltoon sijoittaminen vähentyy alle kansallisen keskitason, missä onnistuttiin. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa on saatu kasvatettua tukemalla perhehoitajia tehokkaammin.

Pelastustoimi puolestaan osoittautui Suomen kustannustehokkaimmaksi verrokkialueisiin verrattuna, vaikka ensihoidon valtakunnalliset palkkaratkaisut haastoivatkin talousarviota.

Alijäämien kattamisessa iso urakka

Vaikka viime vuoden alijäämä on odotettua pienempi, on hyvinvointialueen taloudellinen tilanne yhä haastava. Kahden ensimmäisen tilikauden jälkeen alijäämää on kertynyt yhteensä 106,6 miljoonaa euroa. Lain mukaan alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

Alijäämien kattaminen edellyttää vakaata toimintaympäristöä sekä talousohjelmien toimeenpanon onnistumista. Kuluvaan vuoteen liittyy isona epävarmuustekijänä tulevat työehtosopimusneuvottelut, joiden vaikutuksia henkilöstömenoihin on vaikea arvioida etukäteen. 

Oma Häme sai vuonna 2024 valtionrahoitusta 737,4 miljoonaa euroa. Tänä ja ensi vuonna Kanta-Hämeen saama rahoitus nousee tarvekertoimien laskentapohjan korjauksen vuoksi.

Valtiovarainministeriö korjasi laskentapohjaa syksyllä 2024. Tarvekertoimet perustuvat tutkimustietoon, jossa on huomioitu muun muassa alueen väestön määrä, väestörakenne, sairastavuus, asumistiheys sekä koulutus- ja tulotaso. Tarveperustaisella rahoituksella pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut eri puolilla maata.