Työnhakijoiden palveluprosessista on tulossa monimutkainen ja kohtuuton työttömille

Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, työnhakijoiden palveluprosessista on tulossa monimutkainen ja kohtuuton työttömille. Työttömien on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa ja lisäksi työvoimaviranomaisen osoittamia paikkoja, muuten tulee seurauksia työttömyysturvaan. Rinnakkaiset prosessit aiheuttavat sekavuutta ja kuormittavat sekä työnhakijoita että viranomaisia.

Kiristykset koskisivat myös niitä osa-aikatyötä tekeviä, jotka ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi ja voivat saada soviteltua työttömyysturvaa.

SAK pitää velvoittavuuden kiristämistä epäoikeudenmukaisena ja turhana. Sen sijaan työnhakijoita olisi tuettava enemmän omaehtoisessa työnhaussa. Myös työtarjousten määrää voitaisiin lisätä ilman työttömyysturvaan liittyviä sanktioita.

– Työnhakija osaa itse parhaiten arvioida, mikä työ vastaa hänen osaamistaan ja työkykyään sekä sitä, mitä työpaikkaa on järkevää hakea, sanoo SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä.

Hän varoittaa, että vaarana on sekava ja työnhakijoita, viranomaisia ja työnantajia kuormittava prosessi. Velvoittavuuden kiristäminen tulee lisäämään turhia työhakemuksia, joita tehdään vain velvoitteen täyttämiseksi.

SAK:n mielestä parempi ratkaisu olisi, jos työnhakija voisi täyttää osan työnhakuvelvoitteestaan hakemalla myös työvoimaviranomaisen tarjoamia työpaikkoja. Hallituksen esityksen mukaan tarjottujen työpaikkojen hakemista ei laskettaisi mukaan työhakuvelvoitteen täyttämiseen.

Osa-aikatyötä tekevät joutumassa kohtuuttomaan tilanteeseen

Hallituksen esityksen luonnoksessa osa-aikatyötä tekevien työnhaun velvoitteita kiristetään monin tavoin. Osa-aikatyötä tekeville työnhakijoille tulisi jatkossa  sama työnhakuvelvoite kuin työttömille työnhakijoille ja lisäksi velvoittavat työtarjoukset.

Tämä on ongelmallista, sillä osa-aikaisesti työskentelevien työtunnit saattavat vaihdella paljon, eikä mahdollisuutta toisen osa-aikatyön tekemiseen voida arvioida pelkästään työsopimukseen kirjattujen työtuntien perusteella. Työntekijän terveyteen ja työkykyyn liittyvät syyt saattavat myös mahdollistaa vain osa-aikaisen työn tekemisen.

– Hallituksen tavoitteet ylipäätään kokoaikatyöstä ovat täysin epärealistisia. Palvelualoilla on valtaosin tarjolla osa-aikaista työtä ja työntekijät päivystävät lisätunteja kuukaudesta toiseen.

Palvelualan työn teettäminen osa-aikaisesti ei muutu vain työntekijöiden tilannetta kiristämällä,  lisävelvoitteilla ja sosiaaliturvaa leikkaamalla, Eve Kyntäjä huomauttaa.  

Nykyinen työmarkkinatilanne, jossa avoimia työpaikkoja on vähän ja työnhakijoita paljon, tekee työtarjousten velvoittavuudesta erityisen ongelmallista.

– Työllisyyspalveluiden resursseja on jaettava asiakastarpeiden mukaan, keskittyen erityisesti heikommassa asemassa olevien vaikeasti työllistyvien yksilölliseen palveluun ja tukeen.

Palveluiden välistä yhteistyötä, erityisesti sosiaali-, kuntoutus- ja koulutuspalveluiden kesken, on vahvistettava.

Hallituksen esitys työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi on ollut lausuntokierroksella. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa.