SAK:n hallitus: Eläkejärjestelmä ei ole valtiontalouden säästöpossu

Kokoomuksen työeläkejärjestelmää koskeva avaus vie keskustelua täysin väärään suuntaan. SAK:n hallituksen mielestä todellinen ongelma on, että yrittäjien eläkkeistä vastaavan YEL-järjestelmän valtion maksamat kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti ja osuvat yhä kovemmin veromaksajien kukkaroon.

Jo tällä hetkellä verovaroista maksetaan vuosittain yrittäjien eläkkeitä noin 600 miljoonaa ja maatalousyrittäjien eläkkeitä yli 800 miljoonaa euroa.

– On erikoista vaatia samaan aikaan säästöjä hyvässä kunnossa olevasta ja vakaasta palkansaajien eläkejärjestelmästä ja esittää toisaalla ratkaisuja, jotka kasvattavat veronmaksajien vastuuta yrittäjien eläkkeiden rahoituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Petteri Orpon mielestä eläkejärjestelmästä on mahdollisuus säästää kaksi miljardia euroa. Lyhyellä aikavälillä näin suuri leikkaus eläkejärjestelmään tarkoittaisi väistämättä puuttumista eläkeikään. Pääministerin kevyt heitto eläkeiän nostamisesta luo epävarmuutta nuorten keskuuteen, eikä se myöskään ole edes mikään patenttiratkaisu työurien pidentämiseen.

– Orpolta on unohtanut, ettei nykyäänkään ole kiellettyä työskennellä pidempään kuin mikä on alin eläköitymisikä. Varsinkin duunarialoilla alimman vanhuuseläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Työ on monille edelleen fyysisesti vaativaa ja SAK:laisilla aloilla tehdään paljon kuormittavaa vuorotyötä, Eloranta muistuttaa

SAK:n hallituksen mielestä Suomen suurin haaste ei ole eläkejärjestelmän perusteissa vaan siinä, kuinka saadaan työllisyys ylös, työurat pidemmiksi, työelämän laatu paremmaksi ja tuottavuus kasvuun.

– Kestävä tapa vahvistaa julkista taloutta on lisätä työllisyyttä ja investointeja osaamiseen, ei heikentää järjestelmää, joka on yksi suomalaisen yhteiskunnan luottamuksen kulmakivistä.

Orpo haluaa siirtää ongelman tuleville sukupolville

Työeläkemaksuilla turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien eläkkeet. Jos järjestelmää ryhdytään käyttämään muiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, lasku siirtyy ennemmin tai myöhemmin työntekijöille ja tuleville sukupolville.

– Työeläkevaroihin kohdistuu jatkuvasti houkutuksia, koska kyse on suurista summista. On kuitenkin muistettava, että varat on kerätty yhtä tarkoitusta varten: eläkkeiden maksamiseen. Työeläkkeet eivät ole valtion budjetin säästöpossu, Jarkko Eloranta toteaa.

Eläkekarttumien leikkaus ei ole myöskään nopea ratkaisu. Esimerkiksi työttömyyden ajalta eläkekertymän poistaminen leikkaa työeläkkeitä vasta myöhemmin.

Kolmikanta ei ole leikkausautomaatti

Jarkko Elorannan mukaan pääministeri Orpolla on kolmikantaisen valmistelun merkityksen hukassa.

– Kolmikantaa ei pidä huutaa apuun vain silloin, kun poliitikot tarvitsevat säästöjä tai haluavat siirtää vaikeita päätöksiä muiden ratkaistavaksi. Jos työmarkkinaosapuolilta odotetaan lisää vastuuta, niiden asiantuntemusta pitää arvostaa myös silloin, kun rakennetaan ratkaisuja työelämän kehittämiseen ja talouskasvun vahvistamiseen.