Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Lokalisaatioprosessi on jokaisessa tilanteessa ja paikassa erilainen. Khanin tutkimus tuo esiin, miten paikalliset hankkeet johtavat kestävään ja vaikuttavaan apuun, kun taas kansainvälisten toimijoiden ja lahjoittajayhteisöjen, ulkopuolelta kontrolloitujen toimien tuloksena syntyvä lokalisaatio on laadultaan heikkoa.
”Nämä hankkeet vahvistavat avustusketjujen kansainvälistä vallan epäsymmetriaa ja pitävät yllä kolonialismin perintöä, jossa paikallisten toimijoiden vahvistaminen toimii eräänlaisena Troijan hevosena”, Khan selittää.
Kestävä lokalisaatio edellyttää päätös- ja toimivallan siirtämistä paikallisille organisaatioille sekä rahoituksen ja resurssien suuntaamista paikallisesti johdettuihin hankkeisiin.
Useiden ulkopuolisten toimijoiden läsnäolo johtaa toiminnallisiin ongelmiin
Cox’s Bazarissa humanitaarista apua annetaan yli miljoonalle rohingya-pakolaiselle sekä isäntäyhteisöille. Khanin tutkimus keskittyy siihen miten eri tasoilla käytävät neuvottelut vaikuttavat merkittävästi lokalisaation toteutukseen rohingya-avussa.
Lukuisten, eri mandaatin omaavien toimijoiden läsnäolo luo institutionaalista moninaisuutta. Siihen liittyvä sirpaloituminen johtaa usein yhteistoiminnan ongelmiin, mikä aiheuttaa haasteita avun hallinnolle ja vaikeuttaa lokalisaation tehokasta toteuttamista.
”Rajoitettu humanitaarinen tila” kaventaa myös merkittävästi paikallisten kansalaisjärjestöjen osallistumimahdollisuuksia. Bangladeshin hallitus harjoittaa tiukkaa rohingojen palauttamiseen tähtäävää politiikkaa. Tämä on ristiriidassa lahjoittajien ajaman pitkäjänteisen toiminnan kanssa, ja vaikeuttaa rauhanponnistelujen integrointia humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen kolmoisneksuksessa (HDP).
“Ilman perustavanlaatuista muutosta humanitaarisen avun hallinnossa todellinen lokalisaatio jää pelkän puheen tasolle.”
Cox’s Bazarissa liiallinen tukeutuminen ulkomaiseen rahoitukseen on vahvistanut kansainvälisten järjestöjen valta-asemaa ja siten rajoittanut merkityksellistä paikallista osallistumista.
”Ilman perustavanlaatuista muutosta humanitaarisen avun hallinnossa todellinen lokalisaatio jää pelkän puheen tasolle”, Khan toteaa.
Kestävän lokalisaation saavuttamiseksi rahoituksen tulisi jakautua oikeudenmukaisemmin. Myös vahvempia kumppanuuksia paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä tulisi edistää.
”Paikallisten organisaatioiden tulee vahvistaa rakenteitaan, jotta ne voivat hallita laajamittaisia avustusohjelmia itsenäisesti. Samalla niiden tulee irtautua pakolaiskapitalismiin liittyvästä taloudellisten voittojen tavoittelusta.”
Khanin tutkimus voi osaltaan vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyön rahoituslinjauksiin. Tulosten perusteella humanitaarisessa avussa tulisi painottaa vahvemmin paikallisten kansalaisjärjestöjen osallisuutta ja toimintakyvyn rakentamista. On myös tärkeää laatia poistumisstrategia, jolla ehkäistään avustustehtävän laajenemista ja edistetään kestävää lokalisaatiota.
”Suomen kehitysyhteistyörahoitus on suunnattu suomalaisille ja kansaivälisille kansalaisjärjestöille, mutta ei kohdealueiden paikallisten organisaatioiden suoraan rahoittamiseen. Vahvempi tuki paikallisille kansalaisjärjestöille tekisi lokalisaatiosta kestävämpää”, Khan esittää.
FM Abdul Khan puolustaa väitöskirjaansa ”Localization of humanitarian action: Exploring the views of organizations involved in the Rohingya response in Bangladesh” Jyväskylän yliopistossa 9.4.2025. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa. Vastaväittäjänä toimii professori Palash Kamruzzaman (University of South Wales) ja kustoksena professori Tiina Kontinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tutustu väitökseen: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_101024
Lisätietoja:
Abdul Khan
+358 50 443 0136
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Avaruusluotaimen kamera paljastaa asteroidien koostumuksen – apua kaivosteollisuuteen tai Maata uhkaavien asteroidien torjuntaan9.6.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Leevi Lind tarkasteli väitöskirjatyössään Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa asteroideista otettujen spektrikuvien käsittelyä erilaisin laskennallisin menetelmin. Väitöskirjan keskiössä on parhaillaan asteroidia kohti matkaava Euroopan avaruusjärjestön Hera-luotain ja sen suomalaisvalmisteinen spektrikamera.
Yli 600 000 euron rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tekoälyhankkeelle teknostressin vähentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi9.6.2025 07:59:00 EEST | Tiedote
Business Finland rahoittaa merkittävällä summalla Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävää hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja työn merkityksellisyyden lisäämiseen tekoälyn aikakaudella. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja sujuvoittaa työprosesseja, vähentää työn pirstaleisuutta ja teknostressiä sekä lisätä työn merkityksellisyyttä ja tuottavuutta teknologia-alalla.
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme