Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista
2.4.2025 08:01:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Lokalisaatioprosessi on jokaisessa tilanteessa ja paikassa erilainen. Khanin tutkimus tuo esiin, miten paikalliset hankkeet johtavat kestävään ja vaikuttavaan apuun, kun taas kansainvälisten toimijoiden ja lahjoittajayhteisöjen, ulkopuolelta kontrolloitujen toimien tuloksena syntyvä lokalisaatio on laadultaan heikkoa.
”Nämä hankkeet vahvistavat avustusketjujen kansainvälistä vallan epäsymmetriaa ja pitävät yllä kolonialismin perintöä, jossa paikallisten toimijoiden vahvistaminen toimii eräänlaisena Troijan hevosena”, Khan selittää.
Kestävä lokalisaatio edellyttää päätös- ja toimivallan siirtämistä paikallisille organisaatioille sekä rahoituksen ja resurssien suuntaamista paikallisesti johdettuihin hankkeisiin.
Useiden ulkopuolisten toimijoiden läsnäolo johtaa toiminnallisiin ongelmiin
Cox’s Bazarissa humanitaarista apua annetaan yli miljoonalle rohingya-pakolaiselle sekä isäntäyhteisöille. Khanin tutkimus keskittyy siihen miten eri tasoilla käytävät neuvottelut vaikuttavat merkittävästi lokalisaation toteutukseen rohingya-avussa.
Lukuisten, eri mandaatin omaavien toimijoiden läsnäolo luo institutionaalista moninaisuutta. Siihen liittyvä sirpaloituminen johtaa usein yhteistoiminnan ongelmiin, mikä aiheuttaa haasteita avun hallinnolle ja vaikeuttaa lokalisaation tehokasta toteuttamista.
”Rajoitettu humanitaarinen tila” kaventaa myös merkittävästi paikallisten kansalaisjärjestöjen osallistumimahdollisuuksia. Bangladeshin hallitus harjoittaa tiukkaa rohingojen palauttamiseen tähtäävää politiikkaa. Tämä on ristiriidassa lahjoittajien ajaman pitkäjänteisen toiminnan kanssa, ja vaikeuttaa rauhanponnistelujen integrointia humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen kolmoisneksuksessa (HDP).
“Ilman perustavanlaatuista muutosta humanitaarisen avun hallinnossa todellinen lokalisaatio jää pelkän puheen tasolle.”
Cox’s Bazarissa liiallinen tukeutuminen ulkomaiseen rahoitukseen on vahvistanut kansainvälisten järjestöjen valta-asemaa ja siten rajoittanut merkityksellistä paikallista osallistumista.
”Ilman perustavanlaatuista muutosta humanitaarisen avun hallinnossa todellinen lokalisaatio jää pelkän puheen tasolle”, Khan toteaa.
Kestävän lokalisaation saavuttamiseksi rahoituksen tulisi jakautua oikeudenmukaisemmin. Myös vahvempia kumppanuuksia paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä tulisi edistää.
”Paikallisten organisaatioiden tulee vahvistaa rakenteitaan, jotta ne voivat hallita laajamittaisia avustusohjelmia itsenäisesti. Samalla niiden tulee irtautua pakolaiskapitalismiin liittyvästä taloudellisten voittojen tavoittelusta.”
Khanin tutkimus voi osaltaan vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyön rahoituslinjauksiin. Tulosten perusteella humanitaarisessa avussa tulisi painottaa vahvemmin paikallisten kansalaisjärjestöjen osallisuutta ja toimintakyvyn rakentamista. On myös tärkeää laatia poistumisstrategia, jolla ehkäistään avustustehtävän laajenemista ja edistetään kestävää lokalisaatiota.
”Suomen kehitysyhteistyörahoitus on suunnattu suomalaisille ja kansaivälisille kansalaisjärjestöille, mutta ei kohdealueiden paikallisten organisaatioiden suoraan rahoittamiseen. Vahvempi tuki paikallisille kansalaisjärjestöille tekisi lokalisaatiosta kestävämpää”, Khan esittää.
FM Abdul Khan puolustaa väitöskirjaansa ”Localization of humanitarian action: Exploring the views of organizations involved in the Rohingya response in Bangladesh” Jyväskylän yliopistossa 9.4.2025. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa. Vastaväittäjänä toimii professori Palash Kamruzzaman (University of South Wales) ja kustoksena professori Tiina Kontinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tutustu väitökseen: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_101024
Lisätietoja:
Abdul Khan
+358 50 443 0136
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme