Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Tammikuun lopulla päättynyt tutkimusalus Arandan talvimatka suuntautui Suomenlahdelle, Pohjois-Itämerelle ja Pohjanlahdelle. Matka tehtiin EU:n meripuitedirektiivin velvoitteiden ja Itämeren suojelukomission seurantaohjelman mukaisesti.
Matkalla kerättiin tietoa Itämeren pohjoisosien veden kerrostuneisuudesta, erityisesti happi-, suola- ja lämpötilakerrostuneisuudesta, sekä mahdollisista ravinnepitoisuuksien muutoksista. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tammikuun matkalla kerättyyn aineistoon sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) joulukuussa 2024 tekemän tutkimusmatkan tuloksiin (Kuva 1).
Suomenlahti
Suomenlahden happipitoisuus oli hyvä pinnasta pohjaan itäiseltä Suomenlahdelta aina Hankoniemen tasalle asti (Kuva 2). Hapetonta ja rikkivetypitoista pääaltaan syvävettä löytyi vasta Viron luoteisrannikon edustalta. Edellisen kerran vastaava tilanne oli tammikuussa 2020.
Vuosien 2020 ja 2025 talvia yhdistää samantyyppinen säätila. Kuukausia jatkuvat pääosin lännenpuoleiset tuulet pakkaavat vettä Suomenlahdelle. Tällaisessa tilanteessa suolapitoisuuden harppauskerros painuu syvemmälle, Itämeren pääaltaan hapettoman veden kieleke vetäytyy länteen pois merialueelta, ja koko Suomenlahden vesimassa pääsee sekoittumaan. Säätyypin vaihtuessa Suomenlahden happitilanne voi kuitenkin suhteellisen nopeasti heiketä uudelleen.
Hyvän happitilanteen ansiosta pohjanläheiset fosfaattifosforin pitoisuudet olivat syvimmillä asemilla vain noin puolet viime vuosien tasosta. Pintakerroksessa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kuitenkin lähellä ennätystasoja. Merialueen liukoisen typen pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia.
Erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi, että korkea typpipitoisuus johtuu suurelta osin talven aikana vallinneesta säätilasta: "Vallinneen säätyypin takia lähinnä Nevajoesta peräisin oleva typpi ei ole päässyt virtaamaan pois Suomenlahdelta."
Saaristomeri
Lämmin alkutalvi näkyi tavallista korkeampina veden lämpötiloina. Marraskuun lopun Jari-myrsky ja tuulinen jakso rikkoi veden kerrostuneisuuden, ja tammikuussa koko vesipatsas pinnasta pohjaan oli täysin sekoittunut. Havaitut happipitoisuudet olivat korkeita, yli 8 ml/l. Saaristomerellä mitatut fosfaattifosforipitoisuudet olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia, mikä pääosin johtunee osin pääaltaalta ja Suomenlahden länsiosista virranneesta ravinteikkaammasta vedestä, ja osin koko vesipatsaan sekoittumisesta.
Itämeren pääallas
Itämeren pääaltaan jo vuosikymmeniä jatkuneeseen huonoon happitilanteeseen ei ole parannusta näköpiirissä. Pääaltaan vesi on edelleen hapetonta 80–90 metristä alaspäin, ja hapeton vesikerros ulottuu Bornholmin syvänteestä pääaltaan pohjoisosiin (Kuva 3).
"Pääaltaan hapeton alue on nyt lähes 50 000 neliökilometrin kokoinen. Matkan korkeimmat syvän veden fosfaattifosforipitoisuudet mitattiin pääaltaan pohjoisosassa, missä pitoisuus ylitti 120 mikrogrammaa litraa kohti," kertoo vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.
Pohjanlahti
Selkämeren syvänteissä viime vuosina havaittu happitilanteen heikkeneminen näyttää jatkuvan edelleen, samoin 2000-luvulla alkanut fosfaattifosforin pitoisuuden nousu (kuvat 4 ja 5). Selkämerellä tammikuussa havaitut fosfaattifosforin pitoisuudet ylittävät paikoin Saaristomerellä havaitut pitoisuudet.
Merenkurkussa koko vesipatsas oli täysin sekoittunut ja happitilanne oli hyvä. Samoin kuin Selkämerellä, fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Merenkurkun eteläosissa pitkän ajan keskiarvoja korkeampia.
Myös Perämerellä fosfaattifosforin pitoisuus on viime vuosina noussut. Kohonneet ravinnepitoisuudet johtuvat Merenkurkun kautta Selkämereltä tulevasta ravinteikkaammasta vedestä. Happitilanne on Perämerellä tavanomaisella hyvällä tasolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme