Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä
2.4.2025 08:40:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Tammikuun lopulla päättynyt tutkimusalus Arandan talvimatka suuntautui Suomenlahdelle, Pohjois-Itämerelle ja Pohjanlahdelle. Matka tehtiin EU:n meripuitedirektiivin velvoitteiden ja Itämeren suojelukomission seurantaohjelman mukaisesti.
Matkalla kerättiin tietoa Itämeren pohjoisosien veden kerrostuneisuudesta, erityisesti happi-, suola- ja lämpötilakerrostuneisuudesta, sekä mahdollisista ravinnepitoisuuksien muutoksista. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tammikuun matkalla kerättyyn aineistoon sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) joulukuussa 2024 tekemän tutkimusmatkan tuloksiin (Kuva 1).
Suomenlahti
Suomenlahden happipitoisuus oli hyvä pinnasta pohjaan itäiseltä Suomenlahdelta aina Hankoniemen tasalle asti (Kuva 2). Hapetonta ja rikkivetypitoista pääaltaan syvävettä löytyi vasta Viron luoteisrannikon edustalta. Edellisen kerran vastaava tilanne oli tammikuussa 2020.
Vuosien 2020 ja 2025 talvia yhdistää samantyyppinen säätila. Kuukausia jatkuvat pääosin lännenpuoleiset tuulet pakkaavat vettä Suomenlahdelle. Tällaisessa tilanteessa suolapitoisuuden harppauskerros painuu syvemmälle, Itämeren pääaltaan hapettoman veden kieleke vetäytyy länteen pois merialueelta, ja koko Suomenlahden vesimassa pääsee sekoittumaan. Säätyypin vaihtuessa Suomenlahden happitilanne voi kuitenkin suhteellisen nopeasti heiketä uudelleen.
Hyvän happitilanteen ansiosta pohjanläheiset fosfaattifosforin pitoisuudet olivat syvimmillä asemilla vain noin puolet viime vuosien tasosta. Pintakerroksessa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kuitenkin lähellä ennätystasoja. Merialueen liukoisen typen pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia.
Erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi, että korkea typpipitoisuus johtuu suurelta osin talven aikana vallinneesta säätilasta: "Vallinneen säätyypin takia lähinnä Nevajoesta peräisin oleva typpi ei ole päässyt virtaamaan pois Suomenlahdelta."
Saaristomeri
Lämmin alkutalvi näkyi tavallista korkeampina veden lämpötiloina. Marraskuun lopun Jari-myrsky ja tuulinen jakso rikkoi veden kerrostuneisuuden, ja tammikuussa koko vesipatsas pinnasta pohjaan oli täysin sekoittunut. Havaitut happipitoisuudet olivat korkeita, yli 8 ml/l. Saaristomerellä mitatut fosfaattifosforipitoisuudet olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia, mikä pääosin johtunee osin pääaltaalta ja Suomenlahden länsiosista virranneesta ravinteikkaammasta vedestä, ja osin koko vesipatsaan sekoittumisesta.
Itämeren pääallas
Itämeren pääaltaan jo vuosikymmeniä jatkuneeseen huonoon happitilanteeseen ei ole parannusta näköpiirissä. Pääaltaan vesi on edelleen hapetonta 80–90 metristä alaspäin, ja hapeton vesikerros ulottuu Bornholmin syvänteestä pääaltaan pohjoisosiin (Kuva 3).
"Pääaltaan hapeton alue on nyt lähes 50 000 neliökilometrin kokoinen. Matkan korkeimmat syvän veden fosfaattifosforipitoisuudet mitattiin pääaltaan pohjoisosassa, missä pitoisuus ylitti 120 mikrogrammaa litraa kohti," kertoo vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.
Pohjanlahti
Selkämeren syvänteissä viime vuosina havaittu happitilanteen heikkeneminen näyttää jatkuvan edelleen, samoin 2000-luvulla alkanut fosfaattifosforin pitoisuuden nousu (kuvat 4 ja 5). Selkämerellä tammikuussa havaitut fosfaattifosforin pitoisuudet ylittävät paikoin Saaristomerellä havaitut pitoisuudet.
Merenkurkussa koko vesipatsas oli täysin sekoittunut ja happitilanne oli hyvä. Samoin kuin Selkämerellä, fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Merenkurkun eteläosissa pitkän ajan keskiarvoja korkeampia.
Myös Perämerellä fosfaattifosforin pitoisuus on viime vuosina noussut. Kohonneet ravinnepitoisuudet johtuvat Merenkurkun kautta Selkämereltä tulevasta ravinteikkaammasta vedestä. Happitilanne on Perämerellä tavanomaisella hyvällä tasolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme