Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Tammikuun lopulla päättynyt tutkimusalus Arandan talvimatka suuntautui Suomenlahdelle, Pohjois-Itämerelle ja Pohjanlahdelle. Matka tehtiin EU:n meripuitedirektiivin velvoitteiden ja Itämeren suojelukomission seurantaohjelman mukaisesti.
Matkalla kerättiin tietoa Itämeren pohjoisosien veden kerrostuneisuudesta, erityisesti happi-, suola- ja lämpötilakerrostuneisuudesta, sekä mahdollisista ravinnepitoisuuksien muutoksista. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tammikuun matkalla kerättyyn aineistoon sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) joulukuussa 2024 tekemän tutkimusmatkan tuloksiin (Kuva 1).
Suomenlahti
Suomenlahden happipitoisuus oli hyvä pinnasta pohjaan itäiseltä Suomenlahdelta aina Hankoniemen tasalle asti (Kuva 2). Hapetonta ja rikkivetypitoista pääaltaan syvävettä löytyi vasta Viron luoteisrannikon edustalta. Edellisen kerran vastaava tilanne oli tammikuussa 2020.
Vuosien 2020 ja 2025 talvia yhdistää samantyyppinen säätila. Kuukausia jatkuvat pääosin lännenpuoleiset tuulet pakkaavat vettä Suomenlahdelle. Tällaisessa tilanteessa suolapitoisuuden harppauskerros painuu syvemmälle, Itämeren pääaltaan hapettoman veden kieleke vetäytyy länteen pois merialueelta, ja koko Suomenlahden vesimassa pääsee sekoittumaan. Säätyypin vaihtuessa Suomenlahden happitilanne voi kuitenkin suhteellisen nopeasti heiketä uudelleen.
Hyvän happitilanteen ansiosta pohjanläheiset fosfaattifosforin pitoisuudet olivat syvimmillä asemilla vain noin puolet viime vuosien tasosta. Pintakerroksessa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kuitenkin lähellä ennätystasoja. Merialueen liukoisen typen pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia.
Erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi, että korkea typpipitoisuus johtuu suurelta osin talven aikana vallinneesta säätilasta: "Vallinneen säätyypin takia lähinnä Nevajoesta peräisin oleva typpi ei ole päässyt virtaamaan pois Suomenlahdelta."
Saaristomeri
Lämmin alkutalvi näkyi tavallista korkeampina veden lämpötiloina. Marraskuun lopun Jari-myrsky ja tuulinen jakso rikkoi veden kerrostuneisuuden, ja tammikuussa koko vesipatsas pinnasta pohjaan oli täysin sekoittunut. Havaitut happipitoisuudet olivat korkeita, yli 8 ml/l. Saaristomerellä mitatut fosfaattifosforipitoisuudet olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia, mikä pääosin johtunee osin pääaltaalta ja Suomenlahden länsiosista virranneesta ravinteikkaammasta vedestä, ja osin koko vesipatsaan sekoittumisesta.
Itämeren pääallas
Itämeren pääaltaan jo vuosikymmeniä jatkuneeseen huonoon happitilanteeseen ei ole parannusta näköpiirissä. Pääaltaan vesi on edelleen hapetonta 80–90 metristä alaspäin, ja hapeton vesikerros ulottuu Bornholmin syvänteestä pääaltaan pohjoisosiin (Kuva 3).
"Pääaltaan hapeton alue on nyt lähes 50 000 neliökilometrin kokoinen. Matkan korkeimmat syvän veden fosfaattifosforipitoisuudet mitattiin pääaltaan pohjoisosassa, missä pitoisuus ylitti 120 mikrogrammaa litraa kohti," kertoo vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.
Pohjanlahti
Selkämeren syvänteissä viime vuosina havaittu happitilanteen heikkeneminen näyttää jatkuvan edelleen, samoin 2000-luvulla alkanut fosfaattifosforin pitoisuuden nousu (kuvat 4 ja 5). Selkämerellä tammikuussa havaitut fosfaattifosforin pitoisuudet ylittävät paikoin Saaristomerellä havaitut pitoisuudet.
Merenkurkussa koko vesipatsas oli täysin sekoittunut ja happitilanne oli hyvä. Samoin kuin Selkämerellä, fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Merenkurkun eteläosissa pitkän ajan keskiarvoja korkeampia.
Myös Perämerellä fosfaattifosforin pitoisuus on viime vuosina noussut. Kohonneet ravinnepitoisuudet johtuvat Merenkurkun kautta Selkämereltä tulevasta ravinteikkaammasta vedestä. Happitilanne on Perämerellä tavanomaisella hyvällä tasolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 25.–29.8.202521.8.2025 13:01:04 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Viikkokatsaus 18.–22.8.202514.8.2025 11:51:03 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Få pollinerare på grund av den kalla försommaren14.8.2025 10:21:25 EEST | Pressmeddelande
Sommaren har varit svår för pollinerare, visar det observationsmaterial som Finlands miljöcentral har sammanställt. Till följd av den kyliga försommaren har färre dagfjärilar och humlor observerats än året innan.
Pölyttäjät vähälukuisia kylmän alkukesän vuoksi14.8.2025 08:48:59 EEST | Tiedote
Kuluva kesä on ollut pölyttäjille vaikea, selviää Suomen ympäristökeskuksen kokoamista havaintoaineistoista. Kolean alkukesän seurauksena sekä päiväperhosia että kimalaisia on havaittu laskennoissa edellisvuotta vähemmän.
The blue-green algae situation has remained calm7.8.2025 13:05:00 EEST | Press release
During the past week, the blue-green algae situation has remained calm in inland waters, coastal areas, and open sea areas. Less blue-green algae has been observed in inland waters and coastal areas than is typical for late summer. The situation has also remained stable in open sea areas, with windy weather keeping the algae mixed into the water across all water areas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme