Paikallaanololle altistava perimä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä
Ihmisen taipumus paikallaanoloon voi olla evoluution suosima käyttäytymisen piirre, mutta siitä huolimatta aktiivisuuteen pyrkiminen on tärkeää, muistuttaa Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus. Tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että geeniperimä, joka altistaa paikallaanololle, on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin. Suuri geneettinen alttius paikallaanoloon voi lisätä sairastumisriskiä jopa 20 %.
Perimän tiedetään olevan yhteydessä sekä sydän- ja verisuonitauteihin että vähäiseen liikkumiseen. Nyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat ensimmäistä kertaa selvittäneet paikallaanololle altistavan perimän yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuista FinnGen-aineistoa noin 300 000 suomalaisen geeneistä ja sairaustiedoista.
Geneettistä alttiutta voidaan selvittää nykyaikaisten genominlaajuisten riskilukujen avulla. Tutkijat kehittivät riskiluvun kuvaamaan geneettistä alttiutta vapaa-ajan ruutuajalle, joka on tyypillisin vapaaehtoinen paikallaanolon muoto. Riskiluvun avulla selvitettiin paikallaanolon geneettisen alttiuden yhteys kaikkien sydän- ja verisuonitautien, verenpainetaudin, iskeemisten sydäntautien kuten sydäninfarktin sekä aivoverenkiertosairauksien ilmaantuvuuteen. Analyysit toistettiin erillisessä vertailuaineistossa, johon kuului noin 35 000 norjalaista.
"Havaitsimme, että geneettinen alttius paikallaanololle lisäsi sydän- ja verisuonitautien riskiä lähes yhtä paljon molemmissa väestöotoksissa. Heillä, joilla oli suurin alttius paikallaanololle, kertyi noin puoli tuntia enemmän paikallaanoloa päivittäin, ja oli noin 20 % suurempi riski yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna heihin, joilla geneettinen alttius oli pienin", kertoo tutkijatohtori Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka laiskottaa
Paikallaanolo saattaa olla evoluution muovaama piirre. Paleoantropologit ovat aiemmin esittäneet, että liikkuminen on ollut ihmisen historiassa pitkään selviytymiseen liittyvä tarve, minkä vuoksi ihminen ei olisi kehittynyt liikkumaan vapaaehtoisesti. Vaikka näyttö on vielä pääasiassa teoriapohjaista, ihmisen perimä saattaa säädellä liikuntakäyttäytymistä ja olla yleisesti havaitun ilmiön - väestön vähäisen liikkumisen - taustalla.
"Tuloksemme tukevat aiempia teorioita siitä, että ihmisen taipumuksella paikallaanololle on geneettistä taustaa ja havainnollistavat sen terveysvaikutuksia. Nämä havainnot on hyvä huomioida väestön terveyden edistämisessä", Joensuu kiteyttää.
"Tunne siitä, että ei jaksaisi lähteä liikkumaan, voi olla ihmiselle täysin normaalia. Liikkumisella on kuitenkin hyviä vaikutuksia kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, joten tätä luontaista piirrettä vastaan on hyvä taistella", Joensuu kuvailee.
"Yhteiskuntana meidän tulisi paremmin kannustaa aktiivisuuteen. Hyviä keinoja tähän on tukea liikkumisen yhteisöllisyyttä ja palkitsevuutta", Joensuu pohtii.
Tutkimus julkaistiin maailman johtavassa liikuntatieteen julkaisussa British Journal of Sports Medicinessä. Tutkimuksen ykköskirjoittaja, tutkijatohtori Laura Joensuu, kuuluu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan GenActive-tutkimusryhmään. GenActive-ryhmä tutkii geneettisiä tekijöitä ja elintapoja, jotka ennustavat biologista ikääntymistä, terveyttä ja toimintakykyä. Ryhmän johtajana toimii terveyden edistämisen apulaisprofessori Elina Sillanpää.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Sigrid Juseliuksen säätiö.
Linkki julkaisuun:
Genetic liability to sedentary behaviour and cardiovascular disease incidence in the FinnGen and HUNT cohorts | British Journal of Sports Medicine
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Laura Joensuu
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Suomi
+358504363466, laura.p.joensuu@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme