Työvoimaa vai tulevia kansalaisia? Suhtautuminen maahanmuuttoon kaipaa tuuletusta
Nykyinen keskustelu muuttoliikkeistä ei palvele suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Poliittiset päättäjät ovat usein kiinni tämän hetken poliittisissa kiistoissa, eivätkä kohdista katsetta tulevaisuuteen. Muuttajat pelkistyvät siksi usein ongelmaksi, joka tulisi ratkaista tai resurssiksi, jota tulisi hyödyntää. DEMOGRAPHY-ohjelman Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun -tilaisuudessa 10.4.2025 etsittiin tuoretta näkökulmaa maahanmuuttokeskusteluun.
DEMOGRAPHY-ohjelman mediatiedote, julkaistavissa 10.4.2025 klo 13
– Harvat yhteiskunnat olisivat voineet kehittyä ilman, että ihmiset ovat liikkuneet valtioiden tai alueiden rajojen yli, sanoo historian yliopistonlehtori Seija Jalagin Oulun yliopistosta.
Tutkimusten mukaan sotienvälisen ajan pakolaisten ja heidän jälkipolviensa mahdollisuudet työllistyä ja kouluttautua paranivat hyvinvointivaltion kehityksen mukana ja myös siksi, että valtio ja kunnat odottivat heistä tulevan pysyviä asukkaita.
Maahanmuuttaneet tulisikin nähdä tästä näkökulmasta: ihmisinä, jotka tulevat Suomeen pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi.
Suomi on monesta näkökulmasta hyvä ja houkutteleva maa asua ja elää: vahvuuksia ovat hyvä elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Myös perheille Suomi on hyvä paikka elää.
Asenteet maahanmuuttaneita kohtaan ovat Suomessa kuitenkin negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa eivätkä maahanmuuttaneiden mahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla ole tasavertaiset. Suomi ei aina näyttäydy vastaanottavaisena.
Miten Suomesta rakennetaan vastaanottavaisempi?
Vastaanottavaisemman Suomen rakentamiseen on olemassa keinoja. Asenteisiin voidaan vaikuttaa jakamalla tutkittua tietoa maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toisaalta meistä jokainen voi olla edistämässä oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta työpaikoilla, kouluissa, harrastuksissa ja naapurustoissa – ja luoda yhteisöjä, joihin jokainen tuntee kuuluvansa.
Yksilötason keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi maahanmuuttajia työllistävät yritykset ovat keskeisessä roolissa vastaanottavaisen Suomen rakentamisessa.
– Osaavan työvoiman saatavuus on elintärkeää yrityksille ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, innovaatioita ja yritysten tuottavuutta. Silti yrityksissäkin on vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisistä osaajista tulisi tasavertaisia työyhteisön jäseniä, muistuttaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.
Kotoutumista on Suomessa tutkittu, mutta toistaiseksi tutkittua tietoa kotoutumisen vaikutuksista on olemassa vain rajallisesti. Kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta tutkineet painottavat kuitenkin hyötyjen syntyä pitkällä aikavälillä.
– Osa kotoutumiskoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden hyödyistä syntyy pitkän ajan kuluessa ja niitä voi olla vaikea mitata. Kustannukset sen sijaan syntyvät nopeasti ja niiden havaitseminen on kohtuullisen helppoa, painottaa VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola.
Luottamuksen säilyttäminen kaikkien etu
Hyvinvointivaltiolla ja sen rakenteilla on ollut merkittävä rooli luottamuksen luomisessa niin maahanmuuttaneiden kuin valtaväestön keskuudessa. Toisaalta väestön ikääntyessä ja työikäisten vähentyessä maahanmuuttaneet ovat yhä tärkeämpi osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
– Kun valtaväestö voi luottaa toimivaan hyvinvointivaltioon eli siihen, että kaikista pidetään huolta, myös ennakkoluulot maahanmuuttaneita kohtaan voivat hälvetä, huomauttaa THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo.
Tulevaisuuden Suomessa hyvät ja luottamusta rakentavat väestösuhteet ovat tulosta tämän päivän teoista.
Tapahtuman järjestävät DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON, Mobile Futures ja SustAgeable -hankkeet, joita rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Tutustu myös
- Keskustelutilaisuus: Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun 10.4.2025, Tiedekulma, Helsinki.
- Tutkimus: Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikuttavuudesta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hanna Pesola, Matti Sarvimäki ja Tuomo Virkola - Tutkimus: Ulkomaiset osaajat Suomessa, Etlan raportti Kauhanen Antti, Maczulskij Terhi, Riukula Krista, Ropponen Olli
- Tutkimus: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen, Siirtolaisuusinstituutin julkaisut Johanna Leinonen & Miika Tervonen (toim.)
Lisätiedot
Seija Jalagin, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Mobile Futures, seija.jalagin@oulu.fi, puh. 040 778 9021
Antti Kauhanen, tutkimusjohtaja, ETLA, LIFECON, antti.kauhanen@etla.fi, puh. 050 569 7627
Hanna Pesola, johtava tutkija, VATT, SustAgeable, hanna.pesola@vatt.fi, puh. 0295 519 438
Maria Vaalavuo, johtava tutkija, THL, SustAgeable, maria.vaalavuo@thl.fi, 029 524 6754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina Kulhavanhempi asiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
International collaboration brings new opportunities to support mental health in workplaces17.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
In many countries, similar challenges related to mental health are encountered in workplaces. By sharing expertise and best practices across borders, these challenges can be addressed collectively. The Mental Health First Aid Kit offers immediate support for small workplaces in promoting employees' mental well-being.
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme