Onko proteiinijauhe vain kehonrakentajille? Katsaus tieteeseen osoittaa toista
11.4.2025 16:29:44 EEST | Infinity Grow Oy | Tiedote
Proteiinijauhe yhdistetään monen mielessä yhä edelleen vain kehonrakentajiin, salitreeniin ja suurikokoisiin lihaksiin. Mutta onko tämä enää tätä päivää? Tiede ja ravitsemusasiantuntijat sanovat ei – proteiinilisien käyttö on muuttunut, monipuolistunut ja yleistynyt nopeasti erityisesti terveystietoisten ihmisten keskuudessa.

Tänä päivänä proteiinijauhe ei ole käytössä enää pelkästään lihaksia pumppaavalla kehonrakentajalla, sillä lisäproteiini on löytänyt paikkansa niin arkiliikkujien, kiireisten työssäkäyvien kuin lapsiperheidenkin keittiöistä. Syynä ei ole halu kasvattaa suurta lihasmassaa, vaan ylläpitää tervettä kehonkoostumusta, tukea palautumista ja varmistaa riittävä proteiinin saanti myös hektisessä arjessa.
Laaja katsaus (Morton et al., 2018) osoittaa, että lisäproteiini tukee lihasvoiman ja -massan kehitystä kaikenikäisillä, kunhan se yhdistetään liikuntaan. Ei siis mikään ihme, että miksi proteiinijauheet ovat löytäneet tiensä yhä useamman aamupalapöytään tai välipalaksi työpäivän keskelle.
Terveyden näkökulmasta lisäproteiini on kuitenkin aivan erityisen tärkeää yhdelle yllättävälle ihmisryhmälle - vanhuksille ja erityisesti yli 60-vuotta täyttäneille.
Proteiinilisät tukevat terveyttä yli 60-vuotiailla
Kun puhutaan lisäproteiinista, ajatukset ohjautuvat helposti nuoriin kuntoilijoihin tai aktiiviliikkujiin. Terveyden näkökulmasta yksi tärkeimmistä kohderyhmistä on kuitenkin vähemmän yllättävä, mutta usein unohdettu: yli 60-vuotiaat.
Ikääntymisen myötä, kehon lihasmassa ja -voima vähenevät luonnollisesti, mikä voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, kaatumisriskiin ja alentuneeseen elämänlaatuun. Tätä ilmiötä kutsutaan sarkopeniaksi ja sen ehkäisyssä proteiinilla on keskeinen rooli.
Tutkimukset osoittavat, että vanhemmilla aikuisilla proteiinin tarve on itse asiassa suurempi kuin nuoremmilla. Euroopan ravitsemusviranomaiset suosittelevat iäkkäille jopa 1,2–1,5 grammaa proteiinia painokiloa kohden päivässä – selvästi enemmän kuin väestötason suositus (n. 0,8 g/kg/vrk). Tämä määrä on kuitenkin haastavaa saavuttaa pelkästään perinteisellä ruokavaliolla, etenkin jos ruokahalu on vähentynyt tai ruokavalio on yksipuolinen.
Lisäproteiini, kuten helposti nautittava proteiinijauhe, voi tarjota konkreettisen ratkaisun tähän haasteeseen. Se voi auttaa ikääntyviä säilyttämään lihaskuntoa, jaksamaan arjessa paremmin ja jopa nopeuttamaan toipumista sairauksista tai leikkauksista.
Vuoden 2020 systemaattinen katsaus (Tieland et al.) korostaa, että proteiinilisän käyttö yhdessä kevyenkin liikunnan kanssa voi merkittävästi parantaa toimintakykyä ja hidastaa lihaskatoa yli 60-vuotiailla.
Tutkimustietoa käyttökelpoisuuden ja hyödyn taustalla
-
1,2–2,0 g proteiinia painokiloa kohden päivässä on useissa tutkimuksissa arvioitu optimaaliseksi aktiivisesti liikkuville (Jäger et al., 2017).
-
Proteiinilisän hyödyt ovat suurimmat tilanteissa, joissa ravinnon proteiininsaanti jää vähäiseksi – esimerkiksi kasvissyöjillä tai ikääntyneillä.
-
Palautumista edistävä vaikutus näkyy erityisesti harjoittelun jälkeen nautitussa annoksessa, jonka sisältö on riittävä (15–30 g laadukasta proteiinia, kuten heraa tai kasvipohjaista seosta).
-
Proteiininsaannin jakaminen tasaisesti päivän mittaan (esimerkiksi 20–30 g/ateria) näyttää tukevan paremmin lihasproteiinisynteesiä kuin yhden suuren annoksen nauttiminen kerralla (Areta et al., 2013).
-
Ikääntyneillä tarvitaan usein suurempi yksittäinen proteiiniannos (noin 30–40 g), jotta lihasproteiinisynteesi aktivoituu tehokkaasti – ilmiö tunnetaan nimellä "anabolinen resistenssi".
-
Leusiini, yksi haaraketjuisista aminohapoista (BCAA), on erityisen tärkeä lihaskasvulle. Laadukkaat proteiinilisät sisältävät yleensä runsaasti leusiinia, joka toimii "käynnistysnappina" lihasproteiinisynteesille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso
juuso@kuntosaliohjelma.comkuntosaliohjelma.comLinkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Infinity Grow Oy
Positiivisen luottorekisterin vaikutukset alkavat näkyä viiveellä vuonna 202610.12.2025 20:30:20 EET | Tiedote
Huhtikuussa 2024 käyttöönotettu positiivinen luottotietorekisteri oli alkusoittoa isommalle murrokselle, jonka täysien vaikutusten odotetaan realisoituvan vasta tulevien vuosien aikana. Tulevat vuodet paljastavat, kuinka kertyneen datan ja tiukentuneen riskienhallinnan viiveellä iskevä yhteisvaikutus muokkaa lainanmyöntöä ja kuluttajien arkea pysyvästi.
Säästö vai riski: perintöveron viivästyskorko muuttuu vuodenvaihteessa tavalla, jota harva on huomannut4.12.2025 07:55:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 perintövero-uudistus näyttää keventävän verotaakkaa, mutta avaa samalla oven uudelle korkoriskille. Koska viivästyskorko sidotaan jatkossa viitekorkoon, kukaan ei vielä tiedä nouseeko vai laskeeko perintöveron todellinen kustannus. Uusi malli antaa markkinoille enemmän valtaa kuin koskaan ennen.
Fotonilaskenta tuo CT-kuvantamiseen uuden tarkkuusluokan3.12.2025 15:35:24 EET | Tiedote
Fotonilaskentaan perustuva tietokonetomografia (photon-counting CT) käyttää uudenlaista teknologiaa, joka mittaa jokaisen yksittäisen röntgenfotonin. Menetelmä parantaa kuvanlaatua, vähentää säteilyannosta ja mahdollistaa aiempaa tarkemman kudosten ja materiaalien erottelun.
Yhdistelylainojen suosio pysyi vahvana vuonna 202521.11.2025 12:42:08 EET | Tiedote
Yhä useammat Suomessa toimivat pankit ja rahoitusyhtiöt tarjoavat palvelua lainojen yhdistämiseksi. Kasvava tarjonta ei ole sattumaa: suomalaisilla kotitalouksilla on tällä hetkellä enemmän kulutusluottoja ja pienlainoja kuin koskaan aiemmin, ja moni haluaa yksinkertaistaa velkataakkaansa sekä pienentää kokonaiskorkokuluja.
Katsaus Suomen lainamarkkinaan vuoden 2025 lopulla - Hälyttävät faktat20.11.2025 10:34:05 EET | Tiedote
Vuoden 2025 loppua kohti, Suomen talous vaikuttaa edelleen heikolta. Hidastuva kasvu, geopoliittinen jännite ja muut globaalit riskit eivät helpota tilannetta, jossa Suomi joutuu edelleen rahoittamaan julkista velkaansa ottamalla lisää lainaa.