Uusi korjausopas auttaa kohentamaan digitaalista yhteiskuntaa
Potilastietojärjestelmä Apotti ei lunasta lupauksiaan ja tekoälyhankkeita kaatuu. Algoritmi syrjii, joten se pitäisi korjata. Tutkimushankkeessa koostettu opas kertoo, miten voimme tehdä parempia algoritmisia järjestelmiä.
Tuore Digitaalisen yhteiskunnan korjausopas esittelee kuusi tutkimustapausta, joiden avulla tunnistetaan murtumia algoritmisissa järjestelmissä ja kehitetään keinoja niiden korjaamiseen. Esimerkiksi tapaus Apotissa nousee esiin tietojärjestelmän aiheuttama murtuma lääkärin työhön, kun näkymä potilaan tilanteeseen heikentyy. Ratkaisuksi esitetään avointa vuoropuhelua tietojärjestelmien ongelmista. Lääkärien kritiikkiä ei tulisi leimata muutosvastarinnaksi ennen kuin ymmärtää mistä tyytymättömyys kumpuaa, oppaassa todetaan.
Algoritmiset järjestelmät voivat parhaimmillaan yhdistää ihmisten ja koneiden vahvuuksia sekä edistää tehokkuutta, palveluiden laatua ja yhdenvertaisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole vain teknologiasta, vaan laajemmasta vuorovaikutuksesta ihmisten, lainsäädännön ja päätöksenteon välillä, mikä tekee näistä järjestelmistä alttiita murtumille.
- Murtumat tulevat näkyviin e-toivottuina kehityskulkuina ja epäonnistumisina aina syrjivistä algoritmeista valheellista informaatiota levittäviin suosittelujärjestelmiin ja lopahtaneisiin tekoälyhankkeisiin. Teknologiahankkeiden liialliset lupaukset ovat myös yhdenlainen murtuma, sanoo hankkeen johtaja Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta.
Murtumilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa haurautta, toimimattomuutta tai jännitteitä, joissa teknologioiden moniulotteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten toimintaan tulevat esiin.
Korjaustyöllä kohti parempaa digitaalista yhteiskuntaa
Jos teknologioita kehitetään irrallaan laajemmasta toimintaympäristöstä, niiden avulla ei saavuteta tavoiteltavia yhteiskunnallisia hyötyjä, vaan ne luovat uudenlaisia riskejä ja haavoittuvuuksia.
-Murtumien tunnistamisen ja korjaustyön avulla voimme kuitenkin rakentaa harkitumpia algoritmisia järjestelmiä ja sitä kautta parempaa digitaalista yhteiskuntaa, Ruckenstein toteaa.
Digitaalisen yhteiskunnan korjausopas kokoaa yhteen REPAIR-hankkeen tutkimustapauksia algoritmisten systeemien murtumista ja korjauksista sekä muodostaa tapauksista korjausoppeja järjestelmien kehittäjille, tilaajille sekä poliittisille päättäjille.
Opasta voi käyttää sen pohtimiseen, miten yhdenvertaisuuden, avoimuuden tai luottamuksen kysymykset kytkeytyvät teknologian kehitykseen.
-Korjausopit korostavat, että vaikka murtuma on ongelma, se voi olla myös tilaisuus oppia ja kehittyä, Ruckenstein jatkaa.
Oppaan julkistustilaisuus järjestetään 8. toukokuuta kello 15-17 Sofia Helsingin Lyhtysalissa (Sofiankatu 4C):
Lisätietoja:
Minna Ruckenstein
Puh. 029 4120923
minna.ruckenstein@helsinki.fi
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa REPAIR-hankkeessa tutkitaan, mitä teknologiaan liittyvät murtumat ovat, mitä niistä voi oppia, ja miten algoritmisia järjestelmiä voisi korjata ja uudistaa tavalla, joka ottaa lähtökohdaksi hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvot. Murtumat toimivat REPAIR-hankkeessa lähtökohtina algoritmisten järjestelmien kehitystyöhön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme