Uusi korjausopas auttaa kohentamaan digitaalista yhteiskuntaa
Potilastietojärjestelmä Apotti ei lunasta lupauksiaan ja tekoälyhankkeita kaatuu. Algoritmi syrjii, joten se pitäisi korjata. Tutkimushankkeessa koostettu opas kertoo, miten voimme tehdä parempia algoritmisia järjestelmiä.
Tuore Digitaalisen yhteiskunnan korjausopas esittelee kuusi tutkimustapausta, joiden avulla tunnistetaan murtumia algoritmisissa järjestelmissä ja kehitetään keinoja niiden korjaamiseen. Esimerkiksi tapaus Apotissa nousee esiin tietojärjestelmän aiheuttama murtuma lääkärin työhön, kun näkymä potilaan tilanteeseen heikentyy. Ratkaisuksi esitetään avointa vuoropuhelua tietojärjestelmien ongelmista. Lääkärien kritiikkiä ei tulisi leimata muutosvastarinnaksi ennen kuin ymmärtää mistä tyytymättömyys kumpuaa, oppaassa todetaan.
Algoritmiset järjestelmät voivat parhaimmillaan yhdistää ihmisten ja koneiden vahvuuksia sekä edistää tehokkuutta, palveluiden laatua ja yhdenvertaisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole vain teknologiasta, vaan laajemmasta vuorovaikutuksesta ihmisten, lainsäädännön ja päätöksenteon välillä, mikä tekee näistä järjestelmistä alttiita murtumille.
- Murtumat tulevat näkyviin e-toivottuina kehityskulkuina ja epäonnistumisina aina syrjivistä algoritmeista valheellista informaatiota levittäviin suosittelujärjestelmiin ja lopahtaneisiin tekoälyhankkeisiin. Teknologiahankkeiden liialliset lupaukset ovat myös yhdenlainen murtuma, sanoo hankkeen johtaja Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta.
Murtumilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa haurautta, toimimattomuutta tai jännitteitä, joissa teknologioiden moniulotteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten toimintaan tulevat esiin.
Korjaustyöllä kohti parempaa digitaalista yhteiskuntaa
Jos teknologioita kehitetään irrallaan laajemmasta toimintaympäristöstä, niiden avulla ei saavuteta tavoiteltavia yhteiskunnallisia hyötyjä, vaan ne luovat uudenlaisia riskejä ja haavoittuvuuksia.
-Murtumien tunnistamisen ja korjaustyön avulla voimme kuitenkin rakentaa harkitumpia algoritmisia järjestelmiä ja sitä kautta parempaa digitaalista yhteiskuntaa, Ruckenstein toteaa.
Digitaalisen yhteiskunnan korjausopas kokoaa yhteen REPAIR-hankkeen tutkimustapauksia algoritmisten systeemien murtumista ja korjauksista sekä muodostaa tapauksista korjausoppeja järjestelmien kehittäjille, tilaajille sekä poliittisille päättäjille.
Opasta voi käyttää sen pohtimiseen, miten yhdenvertaisuuden, avoimuuden tai luottamuksen kysymykset kytkeytyvät teknologian kehitykseen.
-Korjausopit korostavat, että vaikka murtuma on ongelma, se voi olla myös tilaisuus oppia ja kehittyä, Ruckenstein jatkaa.
Oppaan julkistustilaisuus järjestetään 8. toukokuuta kello 15-17 Sofia Helsingin Lyhtysalissa (Sofiankatu 4C):
Lisätietoja:
Minna Ruckenstein
Puh. 029 4120923
minna.ruckenstein@helsinki.fi
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa REPAIR-hankkeessa tutkitaan, mitä teknologiaan liittyvät murtumat ovat, mitä niistä voi oppia, ja miten algoritmisia järjestelmiä voisi korjata ja uudistaa tavalla, joka ottaa lähtökohdaksi hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvot. Murtumat toimivat REPAIR-hankkeessa lähtökohtina algoritmisten järjestelmien kehitystyöhön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Pingviininkakka voi vaikuttaa merkittävästi Antarktiksen ilmastoon23.5.2025 06:25:00 EEST | Tiedote
Etelämantereen rannikolla pingviinien ulosteista peräisin oleva ammoniakki on merkittävä tekijä ilmastoon vaikuttavien pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta alueen ilmastoon.
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme