Tutkimuskatsaus: demokratian instituutiot auttavat kestävyyssiirtymässä

Tutkimuskatsaus kattaa 56 vuosina 1992–2022 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta, jotka tarkastelevat tilastollisin menetelmin demokratian tilan ja ympäristökriisiin vaikuttavien tekijöiden yhteyttä. Tutkimusten aineisto kattaa vuodet 1946–2020 ja lähes kaikki maailman maat.

– Tutkimusten viesti on selvä. Demokratia johtaa ympäristön kannalta parempaan politiikkaan kuin muut hallintomuodot. Toisaalta demokratioiden välillä on eroja, eivätkä esimerkiksi vapaat vaalit yksinään takaa hyviä tuloksia. Vahvemman demokratian hyvinvointivaltioita voi pitää kestävän yhteiskunnan prototyyppinä, arvioi raportin kirjoittanut filosofian tohtori Janne M. Korhonen.

Tutkimuksissa demokraattisten instituutioiden tilaa on arvioitu tyypillisesti Freedom Housen tapaisten tunnettujen toimijoiden indeksien avulla. Yli puolessa katsauksen tutkimuksista arvioitiin, että demokraattisemmat maat toimivat ympäristön kannalta selvästi kestävämmin kuin vähemmän demokraattiset maat. Tutkimuksista 73 prosenttia löysi tilastollista näyttöä, jonka mukaan vahvempi demokratia on yhteydessä pienempiin ympäristöongelmiin. Se tarkoittaa esimerkiksi alempia kasvihuonekaasupäästöjä tai ilmansaasteita.

– Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että demokraattisemmat maat kykenevät tiukempaan ympäristösääntelyyn ja osallistuvat tiiviimmin kansainväliseen yhteistyöhön ympäristön suojelemiseksi. Tästä näkökulmasta esimerkiksi Yhdysvaltain demokratiakehitys näyttää myös luonnon kannalta huolestuttavalta. Sen vaikutukset voivat ulottua paljon Donald Trumpin presidenttikautta pidemmälle, Korhonen summaa.

Katsauksen mukaan hyvinvointivaltio luo edellytyksiä, jotka auttavat kestävyyssiirtymässä ja sen oikeudenmukaisessa toteutuksessa. Tutkimuksissa on todettu, että konsensushakuinen politiikka, matala korruptio, vapaa media, vankat julkiset instituutiot ja vahva kansalaisyhteiskunta selittävät ympäristöpolitiikan onnistumista. Samoin sosiaaliturva ja mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin pehmentävät siirtymän töyssyjä. Ne tekevät myös ympäristötoimista helpompia hyväksyä.

– Hyvinvointivaltio rakennettiin suomalaisten vahvaksi suojaksi muuttuvan maailman riskeiltä. Samoin nyt tarvitaan yhtenäistä yhteiskuntaa, joka kykenee päättäväiseen politiikkaan niin ympäristökriisin kuin muiden uhkien poistamiseksi. Looginen johtopäätös on, että hyvinvointivaltiota kannattaa vahvistaa edelleen, Korhonen toteaa.

Tutkimuskatsaus Oikeudenmukaisen siirtymän hyvinvointivaltio: Tutkimuskatsaus erilaisten yhteiskuntamallien kyvystä pysyä ympäristön kantokyvyn rajoissa on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Julkaisun toteutukseen on saatu avustusta Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä, Palkansaajasäätiöltä ja Riihi säätiöltä.

Katsauksen kirjoittaja Janne M. Korhonen työskenteli Kalevi Sorsa -säätiössä oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana maaliskuun 2025 loppuun asti. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.

Lisätietoja:

Janne M. Korhonen, 

erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

p. 041 5018 481

jmkorhonen@jmkorhonen.fi