Palta: Hallituksen on kehysriihessä alennettava työn verotusta kasvun aikaansaamiseksi

Palta ehdottaa, että ansiotuloverotusta alennetaan kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä ja lasketaan ylin marginaalivero 50 %:iin.

Raja- eli marginaalivero tarkoittaa lisätulosta maksettavaa veroa. Jos tulot nousevat yhden euron ja käteen jää puolet, eli 50 senttiä, marginaalivero on 50 prosenttia. Käytännössä kyse on verotuksen progressiosta, joka on Suomessa huomattavan jyrkkä. Suomessa marginaalivero on korkeimmillaan 58 prosenttia, Ruotsissa noin 53 prosenttia ja Euroopassa yleisesti alle 50 prosenttia.

Ruotsiin verrattuna suomalaisen palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kaikilla tulotasoilla. Keskituloiselle palkansaajalle jää vuodessa käteen reilu 2500 euroa vähemmän kuin naapurissa. Korkea verotus vaikuttaa myös Suomen houkuttelevuuteen, kun kilpaillaan kansainvälisistä osaajista. OECD:n vertailun mukaan Suomen verotus vähentää maan houkuttelevuutta osaajien keskuudessa.

– Hallituksen linja verotuksen suhteen on ollut siirtyä työn verotuksesta kuluttamisen verotukseen. Kulutuksen verotusta on nostettukin mm. alv-kantoja nostamalla. Nyt on aika tehdä toinen puoli siirtymästä ja laskea suomalaisten tuloverotusta reippaasti kasvun ja ostovoiman vauhdittamiseksi, painottaa Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

Matalampi verotus lisää kotimaista kysyntää ja parantaa yritysten kannattavuutta

Kaikkia tulotasoja koskeva veron alennus on perusteltu työntekoon kannustava rakenteellinen muutos talouden suhdanteista riippumatta. Vallitsevissa oloissa se olisi myös nopeavaikutteinen keino piristää nihkeästi liikkeelle lähtenyttä noususuhdannetta, jonka yksi keskeinen pidäke on ollut kotitalouksien kulutuksen heikkous, Rauhamäki toteaa.

Ylivoimaisesti suurin osa Suomen työllisistä on riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä. Verotus kannustaa kuitenkin kasvavissa määrin palkansaajia kuluttamaan tulonsa muualla kuin Suomessa, tai muualle kuin suomessa tuotettuihin palveluihin. Ilman kotimaista kysyntää Suomen talous ja työllisyys eivät kasva.

Palvelualat ovat maamme suurin työllistäjä yli miljoonalla työllisellä. Palvelut tuottavat Suomen BKT:sta 40 prosenttia ja viennistä kolmanneksen. Alan yritysten kannattavuus on kuitenkin laskenut vuodesta 2020 lähtien ja voittoaste eli voittojen osuus arvonlisästä on pudonnut kaikkien aikojen pohjalukemiin. Se on alempi kuin 1990-luvun laman aikana.

Kannattavuuden lasku heikentää yritysten työllistämisedellytyksiä ja uhkaa investointeja juuri kun panostuksia palvelualojen tuottavuuteen kipeästi kaivattaisiin.

– Yritysten heikentyneellä kannattavuudella on haitallisia heijastusvaikutuksia. Menestyvät yritykset investoivat ja työllistävät, mikä luo talouskasvua ja kerryttää verotuloja. Heikentynyt kannattavuus voi johtaa investointien vähenemiseen tai lykkäämiseen, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua. Lisäksi ohuemmat taloudelliset puskurit lisäävät henkilöstövähennysten todennäköisyyttä matalasuhdanteissa, Rauhamäki päättää.