Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin lähes erinomainen, taloustilanne ei ole vielä kääntynyt paremmaksi

Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS (Net Promoter Score) eli suositteluindeksi oli koko hyvinvointialueella 68, eli lähes erinomainen (NPS yli 70 on erinomainen). 91 prosenttia vastanneista asiakkaista koki asioinnin helpoksi hyvinvointialueen palveluissa. Palveluissa asioineet asiakkaat kokivat saaneensa turvallista ja oikea-aikaista palvelua ja hoitoa. Vastaajista 91 prosenttia koki saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsi. 93 prosenttia koki olonsa turvalliseksi hoidon tai palvelun aikana ja 91 prosenttia koki, että saatu hoito tai palvelu oli heille hyödyllistä.

Kiireettömissä tapauksissa lääkärille pääsee keskimäärin kolmessa viikossa ja hoitajan vastaanotolle 12 vuorokaudessa hoitotakuun ollessa kolme kuukautta. Hammaslääkäriin pääsee keskimäärin reilussa kahdessa kuukaudessa hoitotakuun ollessa kuusi kuukautta.

Erikoissairaanhoidossa leikkausjono on saatu lähes puolitettua. Lääkäripula haastaa edelleen toimintaa. Hoitoa muissa sairaaloissa ei ole juurikaan pystytty vähentämään.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa palvelua pystytään tarjoamaan hoitotakuun mukaisesti eli alle kahdessa viikossa. Nuorten mielenterveys- ja päihdetiimeissä ikärajaa on laajennettu 13-22 –vuotiaisiin koko hyvinvointialueella.

Ikääntyneiden palveluasumiseen päästään viimeistään lain edellyttämässä määräajassa, jonotusaika on ympärivuorokautiseen palveluasumiseen keskimäärin 71 vuorokautta. Kiireellisessä tilanteessa paikka järjestyy viivytyksettä. Ikääntynyt väestö pääsee asiakasohjaukseen ja palvelutarpeen arvioinnin myötä kotihoidon piiriin jonottamatta.

¬ Alkuvuoden toiminnan mittarit näyttäytyvät pitkälti tavoitteiden mukaisilta. Erityisesti ilahduttaa se, että asiakastyytyväisyyttä on päästy mittamaan vuoden alussa koko hyvinvointialueella uuden asiakaspalautejärjestelmän myötä ja tulokset ovat hyvät. Tästä kuuluu kiitos meidän ammattitaitoiselle henkilöstöllemme, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet summaa alkuvuotta.

Talouden luvuissa näkyvät viime vuoden talousarvion ylitykset

Taloudessa poikkeamat talousarviosta ovat viime vuoden tapaan vammaisten palveluissa, lastensuojelussa sekä erikoissairaanhoidon tuloissa. Neljännesvuosikatsauksen ennusteen mukaan talousarvio olisi ylittymässä noin 20 miljoonalla eurolla. Talousarvion mukaan alijäämää kertyisi tänä vuonna 43 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueen menot ovat noin 1,5 miljardia euroa.

¬ Kaikin keinoin haemme ratkaisuja siihen, että olisimme vuoden päätteeksi talousarvioissa tai lähellä sitä. Tämän vuoden ylitykset eivät sinällään ole yllätyksiä, vaan ne heijastuvat viime vuoden tilinpäätöksestä ja koskevat samoja palveluja kuin viime vuoden talousarvioylitykset, Tollet kertoo.

¬ Keväällä 2025 ei laadita lisätalousarviota, vaan talouden ohjauksessa keskitytään operatiivisiin muutoksiin, joilla tähdätään talousarviossa pysymiseen. Alkuvuoden perusteella kulukehitys vaatii tarkkaa seurantaa, ja erityisesti palvelurakenteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä pyritään turvaamaan sopeutustavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on vahvistaa talouden hallintaa, estää alijäämän kasvua ja varmistaa, että suunnitellut sopeutustoimet etenevät kattavasti, Tollet lisää.

Lastensuojelussa ja vammaisten palveluissa molemmat ovat ennusteen mukaan ylittämässä talousarvion reilulla 6 miljoonalla eurolla palvelukysynnän kasvamisen vuoksi. Erikoissairaanhoidossa on ennusteen mukaan tulossa ylitystä samoin reilu 6 miljoonaa euroa tulojen ennakoitua pienemmästä toteumasta johtuen.

¬ Erikoissairaanhoidossa on otettu käyttöön sairaalapalvelujen talouden ohjausryhmän suositukset. Sinällään erikoissairaanhoito on jo hyvin kustannustehokasta alueellamme. Jatkamme samalla mallilla erillisen ohjausryhmätyöskentelyn tuella niin vammaisten palvelujen kuin lastensuojelun kulurakenteen tarkastelua, Tollet kertoo.

Osana talouden tasapainottamisohjelmaa vuodelle 2025 suunniteltujen tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja muiden talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutus on käynnissä. Tämänhetkinen arvio on, että sopeuttamistoimenpiteille suunnitellusta 50 miljoonan euron talousvaikutuksesta toteutuu 84 prosenttia, eli noin 42 miljoonaa euroa. Toteutumattomaksi arvioitujen toimenpiteiden tilalle on suunniteltu lisätoimenpiteitä, joiden yhteisvaikutukseksi vuodelle 2025 ennustetaan noin 15 miljoonaa euroa.

Alkuvuonna monia muutoksia

Alkuvuoden aikana hyvinvointialueella on valmisteltu ja tapahtumassa monia muutoksia. Vuoden alusta aloitettiin uudelleen organisoidulla sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Samaan aikaan ovat jatkuneet yhteistoimintaneuvottelut, jossa johtamisrakenteita on edelleen selkiytetty. Ensihoito siirtyi vuoden alusta pelastustoimesta sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Niin Jämsän kuin Kinnulan terveydenhuollon tuotantovastuun siirtymistä hyvinvointialueen vastuulle valmistellaan. Toukokuun alusta Keuruun ja Multian terveyspalvelut tuotetaan ostopalveluna.

Digitaalisia palveluja on uudistettu ja käyttöön on otettu erillinen mobiilisovellus. Lääkärivajeesta huolimatta yksittäisten ammattilaisten ostoja vähennetään perusterveydenhuollossa määrätietoisesti. Omalääkärimallia edistetään terveysasema kerrallaan ja ammatinharjoittajamalli käynnistyy viimeistään heinäkuussa. Uudistettu kiirevastaanottotoiminta on käynnistynyt hyvin.

Lastensuojelun laitospaikkojen omaa tuotantoa on kasvatettu ja perhehoitoa on lisätty. Lisäksi painopistettä on siirretty korjaavista toimista varhaiseen tukeen.

Aluevaltuusto teki maaliskuussa päätöksen toimielinrakenteen keventämisestä.

Myös muutostukikeskustelut valtion kanssa saatiin päätökseen maaliskuun lopussa. Prosessi syvensi vuorovaikutusta ja tarkensi yhteistä tilannekuvaa. Keskusteluissa käsiteltiin erityisesti ikääntyneiden palvelurakennetta, lastensuojelun haasteita sekä talouden sopeutustarpeita.

¬ Ministeriöt tunnistivat Keski-Suomessa käynnistyneet kehittämistoimet oikeansuuntaisiksi, mutta korostivat ripeämmän etenemisen tarvetta. Ikääntyneiden palveluissa on siirryttävä kevyempiin ratkaisuihin ja tuettava kotona asumista. Lastensuojelussa painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäisyyn ja oman tuotannon vahvistamiseen, kuten suunnitelmissamme onkin. Muutostukikeskustelut lisäsivät luottamusta ja loivat pohjaa yhteiselle kehittämiselle, Tollet kertoo.

Aluehallitus käsittelee neljännesvuosikatsausta kokouksessaan tiistaina 29.4.

Aluehallituksen esityslista on osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki asiakohtaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2025221-6 )

Lisätietoja:
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 4000 073
talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985