Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Euroopan kilpailukyky 6G-aikakaudella on merkittävässä murroskohdassa, kun seuraavan sukupolven mobiiliteknologian painopiste siirtyy parhaillaan infrastruktuurista kohti dataa, ohjelmistoja ja ohjelmistokeskeisiä innovaatioekosysteemejä.
Tuoreen Etla-tutkimuksen Verkoista dataan: Euroopan kilpailukyvyn haasteet 6G-aikakaudella (Etla Muistio 169) mukaan vuosina 2013–2023 suurimpien tutkimus- ja kehitysinvestointeja tekevien yritysten t&k-menot 5G- ja 6G-teknologioihin liittyvillä aloilla yli kolminkertaistuivat, nousten 174 miljardista eurosta 543 miljardiin euroon. Selkein kasvu kohdistui digitaalisiin palveluihin, joiden t&k-menot yli viisinkertaistuivat. Samaan aikaan Euroopan perinteinen vahvuus, televiestintäinfrastruktuuri kasvoi puolet digipalveluja hitaammin.
— Kehitys vahvistaa teknologisen painopisteen muutosta: arvokkain osa digitaloutta syntyy verkonrakennuksen sijaan datan ja ohjelmistojen ympärille. Suomessa ja EU:ssa kuitenkin 5G- ja 6G-keskustelu on pysynyt edelleenkin vahvasti infrastruktuuripainotteisena, eli keskitymme yhä esimerkiksi verkkojen kattavuus- ja turvallisuusnäkökohtiin, sanoo Etlan tutkimusjohtaja, KTT Heli Koski.
Nyt julkaistu Etla Muistio perustuu samaan aikaan julkaistuun tutkimusraporttiin The Global 5G/6G Race: Regulation, Markets, and Innovation Dynamics (Etla Raportti 170). Tutkimushanketta rahoittaa Business Finland.
Yhdysvallat ja Aasia kirivät, Euroopan osuus romahtanut
Teknologiajohtajuus on jo siirtynyt selkeästi Yhdysvaltojen ja Aasian suuntaan. Yhdysvallat vahvisti osuuttaan alan tutkimus- ja kehitysinvestoinneista vuosien 2013–23 aikana 56 prosenttiin, samalla kun Kiina kolminkertaisti osuutensa 17 prosenttiin. Euroopan osuus alan t&k-investoinneista sen sijaan romahti 17 prosentista yhdeksään prosenttiin.
Aasia on vahvistanut asemiaan laitteissa, komponenteissa ja televiestintäinfrastruktuurissa. Yhdysvallat taas säilyttää edelleen johtoasemansa digitaalipalveluissa ja puolijohteiden suunnittelussa, mikä heijastaa sen vahvuutta ohjelmistoissa, alustataloudessa ja t&k-intensiivisessä sirusuunnittelussa.
— Vaikka muutamat EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovatkin edelläkävijöitä 5G-verkonrakentamisessa, jää Euroopan osuus datavetoisissa ratkaisuissa ja ohjelmistopohjaisissa innovaatioissa turhan vaatimattomaksi. Eurooppa uhkaakin jäädä sivuun juuri niistä arvoketjun kerroksista, joissa luodaan suurin taloudellinen lisäarvo, huomauttaa Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteen tohtori Petri Rouvinen.
Digisääntelystä kärsivät eniten pk-yritykset
Euroopan laajaan digisääntelyyn liittyvät velvoitteet aiheuttavat myös lisähaasteita erityisesti pk-yrityksille, ja hidastavat innovaatioita.
— Aiemmin tänä vuonna saatujen tutkimustulosten mukaan GDPR:n käyttöönotto on vähentänyt tutkimus- ja kehitysmenojen kasvua erityisesti dataintensiivisillä aloilla. Se kasvattaa riskiä innovaatioiden ja yritysten siirtymisestä alueille, joilla datan hyödyntämisen ehdot ovat joustavammat, siis pois EU:n alueelta. GDPR:n käyttöönoton jälkeen t&k-menot vähenivät keskimäärin 40 prosenttia neljän vuoden aikana, ja vaikutukset olivat kaikkein voimakkaimmat pk-yrityksissä, Etlan Heli Koski sanoo.
Kilpailukyky kuntoon kevyemmällä sääntelyllä ja investoinneilla
5G- ja 6G-aikakaudella merkittävin taloudellinen lisäarvo syntyy nyt julkaistun tutkimuksen mukaan digipalveluiden, datan ja alustatalouden piirissä. Voittajat ratkaistaan datan hyödyntämisen, innovaatioalustojen ja ohjelmistokeskeisten ratkaisujen kautta. Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttääkin seuraavia politiikkatoimia:
- Kohtuullisempaa sääntelyä, joka alentaa yritysten hallinnollista taakkaa ja kannustaa innovointiin
- Strategisia investointeja osaamiseen, t&k-toimintaan ja puolijohdeteknologiaan
- Ennustettavaa ja kasvua tukevaa yritystoimintaympäristöä teknologiayritysten kasvattamiseksi ja säilyttämiseksi Euroopassa
— Euroopan on pikapuoliin siirrettävä painopistettä infrastruktuurikeskeisyydestä kohti datavetoisia innovaatioita. Muuten uhkana on, että seuraavan sukupolven teknologioiden tuoma taloudellinen lisäarvo ja teknologiajohtajuus valuvat pysyvästi Euroopan ulkopuolelle, Etlan Petri Rouvinen summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiPetri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
