Piia Sormuselle talotekniikan professuuri
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Piia Sormunen on innoissaan uudesta tehtävästään, jossa hän vastaa uuden talotekniikan opintosuunnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Talotekniikan maisterikoulutus alkaa Tampereella elokuussa 2025.
Uuteen talotekniikan opintosuuntaan otetaan noin 20 opiskelijaa. Pääsyvaatimuksena on talotekniikan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava. Opiskelijat valmistuvat rakennustekniikan diplomi-insinööreiksi talotekniikan opintosuunnasta.
– Koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Talotekniikan koulutus keskittyy talotekniikan projektijohtotehtäviin rakentamisessa ja talotekniikkateollisuudessa, Sormunen selvittää.
Apulaisprofessorina Piia Sormunen on ns. tenure track -polulla, joka tarkoittaa uran etenemistä kohti täyttä professuuria.
Talotekniikan professuuriin oli hakijoita ympäri maailmaa. Piia Sormusen valintaan vaikuttivat muun muassa hänen laaja ja pitkäaikainen kokemuksensa erilaisissa tehtävissä talotekniikan alalla.
– Tutkimuksen ja opetuksen laajentuminen talotekniikkaan on yksi osoitus tiedekunnan ja yksikön tahtotilasta vastata rakennusalan muuttuviin tarpeisiin. Olemme ylpeitä saadessamme Piian vakituiseksi professoriksi vastaamaan talotekniikan tutkimusalasta, kertoo rakennustekniikan yksikönjohtaja Sami Pajunen.
Vahvaa tukea professuurille, koulutukselle ja tutkimukselle
Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö sr:n rahastoihin kuuluva Paavo V. Suomisen rahasto on myöntänyt professuurille 800 000 euron rahoituksen viidelle vuodelle. Talotekniikan opintosuunnan kehitystä tukee Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry.
– Paavo V. Suomisen rahasto tukee Tampereen yliopiston piirissä harjoitettavaa jäähdytystekniikan ja sen aihepiiriin liittyvää tutkimusta, kertoo tukisäätiön toiminnanjohtaja Mira Toroi.
Piia Sormunen haluaa kiittää myös talotekniikka-alan yrityksiä ja järjestöjä, erityisesti Rakennustuotteiden Laatu Säätiötä suurimpana tukijana, merkittävästä tuesta teollisuusprofessuurille. Ilman ulkopuolista rahoitusta alan tutkimuksen ja koulutuksen tilanne ei olisi yhtä hyvä kuin nyt.
Sormunen iloitsee myös talotekniikan tutkimuksen aseman vahvistumisesta yliopistossa ja koko alalla. Tällä hetkellä Sormusen tutkimusryhmä keskittyy tutkimaan digitaalisuutta ja dataa talotekniikan rakentamisessa, sisäilman terveysturvallisuutta sekä hiilineutraalia rakentamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Sormunen
050 476 6731
piia.sormunen@tuni.fi
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme