Turun telakan vaikuttavuus hankintaketjulleen merkittävä – Nostaa verkoston yritysten jalostusarvoa

Eckta Oy:n tutkijat, Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Timo Kuosmanen ja Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen, selvittivät Finnveran toimeksiannosta Turun telakan taloudellista merkitystä hankintaketjun yrityksiin. Tutkimus perustuu telakkayhtiön toimittamaan aineistoon telakan hankinnoista ajanjaksolla 2002–2023.

Telakan hankinnoissa näkyi erityisesti finanssikriisin aiheuttama shokki vuosina 2008–2011, mutta sitä seuranneella hankintojen kasvulla vuosina 2012–2021 havaittiin olevan selkeä tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus hankintaketjun yritysten arvonlisäykseen, henkilöstömäärään ja palkkasummaan. Hankintojen kasvun nettomääräinen kokonaisvaikutus hankintaketjun yritysten arvonlisäykseen oli keskimäärin noin 265 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti hankintojen nettovaikutus hankintaketjun yritysten palkkasummaan oli noin 145 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstövaikutus noin 2 600 henkilötyövuotta.

– Tulokset viittaavat siihen, että yritysten telakalle tekemä työ on korkeamman arvonlisän tekemistä, työn jalostusarvo kasvaa. Tämä on erittäin positiivinen ilmiö, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Arvonlisä kuvaa tuotteen lopullisen arvon ja sen valmistuksessa käytettyjen panosten arvon erotusta. Alusrakentaminen on tietoa ja taitoa vaativaa teollisuutta, joka kasvattaa myös hankintaketjun yritysten osaamista.

Myös hankintaketjun yritysten työllisyys ja palkkasumma kasvoivat hankintojen myötä.  

– Tutkimuksessa tarkasteltiin hankintaverkoston ensimmäistä vaihetta, jossa telakka ostaa tavaraa yrityksiltä. Työllistävä vaikutus on vielä suurempi, jos otetaan huomioon ketjun seuraavat vaiheet, joissa yritykset ostavat seuraavilta yrityksiltä tuotteita ja palveluja. Suora alihankintaverkosto on merkittävin arvonlisän kannalta, mutta työllisyysvaikutukset ovat laajemmat, Kotamäki sanoo.

Tulokset telakan hankintojen ja liikevaihdon kasvun välillä ovat monitulkintaiset. On mahdollista, että telakan hankinnat syrjäyttävät alan muuta liiketoimintaa, kun työvoimaa siirtyy telakkateollisuuden piiriin.

Toisaalta tulos tarkoittaa tutkimuksen mukaan myös sitä, että hankintaketjun yritykset ovat vähemmän riippuvaisia telakan tilauksista kuin on aiemmin uskottu. Koska telakan hankinnoilla havaittiin kuitenkin selkeä positiivinen vaikutus arvonlisäykseen, voidaan päätellä, että liikevaihdon syrjäytysvaikutuksesta huolimatta telakan hankinnat kohdistuvat pääasiassa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Viennin rahoituksen kannalta tärkeän toimialan strateginen merkitys kasvussa

Suuria risteilijöitä ei maailmalla myydä ilman valtioiden vientitakuita, ja Suomen kilpailijamaat tarjoavat niitä aktiivisesti. Alus- ja telakkatoimialan osuus on merkittävä myös Finnveran vastuukannassa. Vuoden 2024 lopussa toimialan osuus oli puolet Finnveran noin 21 miljardin euron vientitakuuvastuista.

– Viennin rahoituksen vaikuttavuus ulottuu yksittäisiä yrityksiä ja hankkeita laajemmalle, sillä alat muodostavat klustereita, jotka kerrannaisvaikutuksineen tuottavat kasvua ja työllisyyttä suurelle yritysjoukolle ja koko alueelleen palvelujen ja hankintaketjujen kautta.

Finnveran vastuiden kannalta merkittävän risteilyalustoimialan näkymät ovat edelleen parantuneet alaa runnoneen koronapandemian jälkeen, jolloin toiminta pysähtyi käytännössä kokonaan. Toisaalta alus- ja telakkasektorin strateginen merkitys on kasvussa maailmantalouden liikkeiden, geopoliittisten muutosten ja huoltovarmuustekijöiden myötä, ja suomalainen alus- ja jäänmurtajaosaaminen on jälleen huomion keskiössä.

Strategisesta merkityksestään huolimatta telakkateollisuus on maailmanlaajuisesti hyvin suhdanneherkkä toimiala.

– Viennin rahoituksen näkökulmasta ala ei ole perinteisessä mielessä suhdanneherkkää. Aluksen tilauksesta toimitukseen voi mennä vuosia, joten jaksoihin mahtuu suhdannevaihteluita ja rahoituksessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Toisaalta suhdanneherkkyys voi näkyä rakentamisen kustannuksissa, mikä tuo vaihtelua hankkeiden kannattavuuteen, Kotamäki sanoo.

Lisätiedot:

Telakkatilausten eksogeenisten shokkien vaikutukset hankintaketjussa – Loppuraportti, Eckta Oy (PDF)