Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.

Kodin merkitys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Kodista ja sen eri ulottuvuuksista on kirjoitettu vuosikymmenien ajan niin filosofien kuin empiirisesti orientoituneiden tieteilijöidenkin toimesta. Tästä huolimatta tutkijat eivät edelleenkään ole yksimielisiä kodin merkityksestä.
”Yksi tutkijoita jo pitkään piinannut peruskysymys on, mikä erottaa todellisen kodin pelkästä asumuksesta. On selvää, että kaikki asuinsijat eivät tunnu kodilta lainkaan, joten on luonnollista pohtia, mikä oikeastaan tekee kodista kodin? Yksi lupaavimmista hypoteeseista vaikuttaisi olevan, että tämä jokin liittyy yksilön arvoihin ja emootioihin”, Paananen kertoo.
”Yksi tutkijoita jo pitkään piinannut peruskysymys on, mikä erottaa todellisen kodin pelkästä asumuksesta.”
Paanasen keskeinen argumentti on, että kodin täysi henkilökohtainen merkitys määräytyy viime kädessä suhteessa yksilön elämäntilanteen kokonaisuuteen, jota hän hallinnoi ja määrittelee asumisen aktiviteetin myötä. Koti ei siis ole pelkkä paikka tai fyysinen suoja, vaan yksilön elämän affektiivinen ydinalue, joka kytkee hänet sekä hänen menneisyyteensä että tulevaisuuteensa.
”Sellaisenaan koti on voimakkaasti suhteellinen ilmiö, jota ei voi irroittaa yksilön henkilöhistoriasta, arvoista, tulevaisuuden tavoitteista ja muista preferensseistä, jotka määrittelevät mitä yksilö mieltää merkitykselliseksi ja tavoittelemisen arvoiseksi elämäksi.”
Paanasen väitöskirja on luonteeltaan fenomenologinen. Fenomenologia on filosofian tutkimussuuntaus, joka keskittyy tutkimaan ihmisen tietoisuutta, kokemusten rakentumista ja merkitysten muodostumista.
Väitöskirja perustuu niin teoreettisesti kuin menetelmällisesti Edmund Husserlin fenomenologiaan. Hän käyttää tätä filosofista lähestymistapaa ymmärtääkseen, miksi ja miten koti muodostuu. Tutkimus keskittyy erityisesti kodin emotionaaliseen rakentumiseen, sekä asumisen käytänteiden ja kodin välisiin suhteisiin.
Väitöskirja tuottaa uusia tapoja ymmärtää kodin, asumisen ja emootioiden välisiä yhteyksiä. Tämän lisäksi työ tuo kodin tutkimuksen kentälle käsitteellisiä välineitä nykyaikaisesta mielenfilosofiasta ja emootioiden filosofiasta.
Filosofiset ideat vaikuttavat kodin tutkimuksessa
Kodin tutkimus on monialaista ja kentällä vallitsee konsensus siitä, että kodin ilmiö on moniulotteinen ja vaatii poikkitieteellistä tutkimusotetta. Vaikka erityisesti empiirisesti suuntautuneet tutkijat eivät suoraan viittaa filosofeihin, heidän tutkimustensa taustalla on havaittavissa filosofisia ideoita ja ennakko-oletuksia kodin merkityksestä.
Paananen mainitsee fenomenologian perinteen erityisen merkittävänä vaikuttimena myöhemmälle kodin tutkimukselle. Erityisesti Edmund Husserlin, Martin Heideggerin ja Emmanuel Levinasin kirjoitukset nousevat usein esiin. Väitöstutkimus pureutuu Heideggerin ja Levinasin käsityksiin asumisen perusmerkityksestä ja esittää uusia ideoita kyseisen aktiviteetin ymmärtämiseksi.
”Varhaisten fenomenologien asumista koskevia ideoita vaivaa melkoinen teoreettinen painolasti. Esimerkiksi Heideggerin ja Levinasin ajatukset asumisesta ovat erittäin vaikea irrottaa heidän laajemmista filosofisista projekteistaan. Tästä seuraa helposti tilanne, että filosofisen käsitteen sisällön avaaminen täytyy aloittaa varsin kaukaa, jos kuulija ei ole ennestään tuttu kyseisten filosofioiden kanssa”, Paananen toteaa.
YTM Olli-Pekka Paanasen filosofian väitöskirja Phenomenology of Home: Static and Genetic Descriptions tarkastustilaisuus pidetään 3.5.2025 klo 12 alkaen yliopiston päärakennuksen (C) salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Nicolas de Warren (Penn State University) ja kustoksena toimii professori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätiedot: op.paananen@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme