Työministeri Arto Satosen vappupuhe

Vappu on suomalaisen työn ja yrittämisen juhla. Työn ja yrittämisen tulosten varassa on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen. Petteri Orpon hallitus on tehnyt lukuisan määrän uudistuksia, jotta työlle ja yrittäjyydelle olisi otollisemmat olosuhteet maassamme. Hallituksen resepti ei ole velka ja veronkorotukset, vaan työ ja toimi. 

Orpon hallitus peri Marinin hallitukselta maan, jossa oli korkea velka, heikkenevä työllisyys ja valtava uudistusvelka. Muista pohjoismaista oli jääty jälkeen kaikilla mittareilla. Rinteen / Marinin hallitus oli jo tunnistanut uudistustarpeet työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Tuloksia ei kuitenkaan syntynyt, koska päätöksenteko ulkoistettiin kolmikantaisille työryhmille, jotka eivät saaneet yhteistä näkemystä aikaan.

Orpon hallituksen lähtökohta oli toinen. Hallitus sopi keskeisistä uudistuksista jo hallitusneuvotteluissa. Vuosikymmenten aikana syntyneisiin ”pyhiin lehmiin” käytiin kiinni yksi toisensa jälkeen. Sellaista vaihtoehtoa ei enää ollut, että uudistukset olisi jätetty tekemättä ja Suomi ja suomalaiset työmarkkinat modernisoimatta.

Olen työministerinä saanut saattaa läpi lukuisia tämän hallituksen uudistuksia, jotka ovat lisänneet suomalaisen työn kilpailukykyä ja luoneet edellytykset sille, että Suomi saadaan kasvun tielle.

Poliittisille lakoille ja tukilakoille tuli pelisäännöt. Molemmat ovat jatkossakin laillisia, mutta selkein pelisäännöin. Uudistus hillitsee poliittisten lakkojen aiheuttamia taloudellisia riskejä ja vakauttaa toimintaympäristöämme yritysten ja investointeja suunnittelevien näkökulmasta. Tätä lakia oli viimeksi uudistettu vuonna 1946.

Yksi tärkeimmistä uudistuksistamme on ollut paikallisen sopimisen laajentaminen. Paikallinen sopimisen laajentamisesta oli puhuttu vuosikymmeniä ja yritetty saada aikaan monien hallitusten aikana, nyt se vihdoin toteutettiin. Se merkitsee, että
60 000 järjestäytymätöntä yritystä voi sopia työehtosopimuksen puitteissa paikallisesti ja sopimuksen voi tehdä myös luottamusvaltuutetun kanssa. 

Muiden pohjoismaiden tapaan otimme käyttöön vientivetoisen palkkamallin, joka on kilpailukyvyn kannalta aivan keskeinen asia maassa, jossa 40 % BKT:sta tulee viennistä. Palkkamalli pyrkii siihen, ettei palkkaneuvottelujen sovittelumekanismista saada palkankorotuksien yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Tämä on Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi erittäin merkittävä asia. Jatkossakin työnantajalla on kuitenkin aina mahdollisuus myös yleistä linjaa korkeampiin korotuksiin esimerkiksi työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettiin. Tästäkin uudistuksesta on puhuttu jo 90-luvulla, ja se on ollut Ruotsissa käytössä jo vuosia. Se on ensimmäinen konkreettinen askel, jolla työnteon kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan on parannettu merkittävästi niiden työttömien kohdalla, joilla on kaikkein paras mahdollisuus työllistyä. 

Lisäksi yhteistoimintalain soveltamisrajaa nostettiin 20:stä 50:een. Tämäkin on tärkeä toimi, jolla kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten byrokratiaa ja korjattiin Vanhasen ykköshallituksen virheitä.

Loppusuoralla eduskunnan käsittelyssä on myös suojelutyöesitys, joka tuo lainsäädännön, mikä turvaa hengen, terveyden ja välttämättömien töiden jatkumisen myös lakkotilanteessa.

Hyvät ystävät,

Viime viikon puoliväliriihessä hallitus myös päätti työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapauden poistamisesta. Toisin kun on väitetty, tässä ei ole takana ajatus vaikeuttaa järjestäytymistä. Työehtosopimusjärjestelmässä työmarkkinajärjestöillä on jatkossakin keskeinen rooli ja järjestäytyminen on suotavaa.

Sen sijaan oikeudenmukaista ei ole se, että verovähennyksen kautta AY-liikkeen jäsenmaksuja on tuettu niidenkin ihmisten maksamilla veroilla, jotka eivät halua järjestäytyä. On myös hyvä huomata, että jatkossakin työttömyyskassan maksut ovat verovähennyskelpoisia.

Kuluneita kahta vuotta summatessa kaikkein suurin muutos on kuitenkin päätöksentekokulttuurin muutos. Vuosikymmenten aikana Suomi oli työlainsäädännössä ajautunut epäterveeseen tilaan, jossa tosiasiallista valtaa käyttivät etujärjestöt. Jos ne eivät löytäneet yhteistä säveltä, niin poliitikot eivät uskaltaneet tehdä mitään. Nyt tämä kulttuuri on muuttunut. Toivottavasti pysyvästi.

Työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa koskevat uudistukset ovat aivan normaalia lainvalmistelua. Valmisteluprosessissa työelämän järjestöillä on tärkeä rooli ja heidän asiantuntemustaan tarvitaan ja sitä hyödynnetään. Järjestöillä ei kuitenkaan ole veto-oikeutta, kuten ei missään muussakaan politiikan osa-alueessa. Etujärjestöt ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Hallitus tekee esitykset eduskunnalle ja kansanedustajat päättävät, kuten demokratiassa kuuluukin.

Tämän muutoksen toivon kantavan myös seuraavien työministerien työssä.
Ilman rohkeutta ja uskallusta uudistua ei Suomen suuntaa saada käännettyä.

Arvoisat kuulijat,

Suomessa ei ole ollut talouskasvua 17 vuoteen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ja se vaikuttaa monin tavoin negatiivisesti Suomen talouteen. USAn suunnalta on kauppasodan uhkaa EUta kohtaan, mikä Suomen kaltaiselle avoimelle taloudelle olisi myrkkyä. Kaksi talouden jättiläistä USA ja Kiina ovat jo kauppasodassa ja heijastuu monin tavoin myös Eurooppaan ja Suomeen.

Vaikeasta suhdanteesta johtuen myös työllisyystilanne on kiistatta vaikea. Kuten mainitsin, hallitus on tehnyt tukun uudistuksia, joilla työnteon kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan on parannettu ja myös työllistämisen edellytyksiä vahvistettu.

Tähän liittyy myös lainvalmistelussa oleva henkilökohtaisen irtisanomisen muuttaminen, millä pyritään rohkaisemaan työnantajia rekrytoimaan uusia työntekijöitä, kun epäonnistuneesta rekrytoinnista on mahdollista päästä nykyistä helpommin irti. Näillä uudistuksilla tavoitellaan vahvempaa rekrytointirohkeutta yrityksiin, siis lopulta sitä, että ihmiset pääsevät helpommin töihin.

Työllisyyden kääntyminen nousuun edellyttää kuitenkin rakenteellisten uudistusten lisäksi talouskasvua. Sen vuoksi hallituksen puoliväliriihessä päättämät tuntuvat kevennykset työn verotukseen kaikissa tuloluokissa ja yhteisöveron alentaminen ovat erittäin tärkeitä ja historiallisia päätöksiä. Suomi on saatava liikkeelle. Tässä taloustilanteessa on parempi olla rohkea, kuin katsoa ja katua. 

Kasvun eväät ovat olemassa. Korot ovat tulleet alas, palkat nousevat inflaatiota enemmän ja yhdessä veronalennusten kanssa käteen jää rahaa tuntuvasti enemmän kuin aiemmin. Kaikki edellytykset siihen, että kotimainen kysyntä vahvistuu, työllisyys kääntyy nousuun ja kauppa elpyy, on olemassa. Henkinen lukko on vaan saatava avattua ja siksi veronkevennyksiä tarvitaan. 

Suomella on myös monia valtteja kansainvälisessä kaupassa. Puolustusteollisuus, joka täällä Pirkanmaalla on erityisen vahvaa ja monipuolista, kasvaa hurjaa vauhtia. Uusiutuva energia ja sitä hyödyntävä teollisuus datakeskuksineen ilmoittaa uusista investoinneista lähes viikoittain. Risteilijöiden ja jäänmurtajien valmistamisessa Suomi on maailman johtava maa. Pelialalla, ICT-alalla, lääkealalla ja monella muulla sektorilla meillä on maailman luokan osaamista perinteisen metsän ja metallin lisäksi. 

Arvoisat kuulijat, 

Petterin Orpon hallituksen linja on johdonmukainen. Suomen talous on käännettävä kasvuun, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja turvataan. Työ aloitettiin rakenteellisilla uudistuksilla, sitä jatkettiin puoliväliriihessä veronkevennyksillä ja kilpailukykyä vahvistavilla uudistuksilla. Talouden ohella huolehditaan myös sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Erityisesti panostukset puolustukseen ovat tässä tilanteessa välttämättömiä. 

Ajat eivät ole helpot, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua. Uskon siihen, että talous lähtee kasvuun ja työllisyys nousuun, kun pidämme huolen siitä, että tässä maassa työnteko ja yrittäminen kannattaa ja ahkeruudesta palkitaan. Siihen suuntaan maata on viimeiset kaksi vuotta viety ja sillä tiellä jatketaan myös tulevina vuosina. 

Toivotan hyvää porvarillista vappua kaikille!