ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalan yrityksille ja yhteisöille kehittämisrahoitusta alkuvuonna 2025 yli 5,5 miljoonaa euroa

ELY-keskus myönsi vuoden 2025 tammi–maaliskuussa Pohjois-Karjalan yrityksille ja yhteisöille yhteensä yli 5,5 miljoonaa euroa erilaista kehittämisrahoitusta.  Suurin osa tästä, noin 3 miljoonaa euroa, oli yrityksen kehittämisavustusta. Maaseuturahastosta myönnettiin maaseudun yritys-, investointi- ja kehittämishankkeisiin rahoitusta yhteensä yli 1,5 miljoonaa euroa.

”Yritysten kehittämisavustusten kysyntä on lähinnä epävarman tilanteen ja muun rahoituksen järjestymisvaikeuksien vuoksi ollut vähäistä. Suurimmat rahoitetut hankkeet olivat nytkin rakennustuoteteollisuudesta, mikä osoittaa luottamusta tulevaan”, toteaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen. ”Hyviä yrityshankkeita ja yleishyödyllisiä ympäristö- ja ilmastoinvestointeja kaivataan edelleen rahoitettaviksi”, jatkaa Niiranen.

ELY-keskuksen avustukset ja tuet ovat merkittävimpiä julkisia rahoitusvälineitä Pohjois-Karjalan pk-yritysten ja alueen kehittämisessä.

Lisätietoja ja tarkemmat tiedot rahoituspäätöksistä ajalta 1.1.–31.3.2025 löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta rahoituskatsauksesta.

Yrityksen kehittämisavustuksella tukea mm. rakennusalalle ja tekoälyn hyödyntämiseen

ELY-keskus myönsi 1.1.–31.3.2025 yrityksen kehittämisavustusta Pohjois-Karjalaan yhteensä noin 3 miljoonaa euroa 10 eri hankkeelle.

Alkuvuoden suurin yksittäinen avustus, 1 619 712 euroa, myönnettiin joensuulaiselle Joensuun Kourutuote Oy:lle. Hankkeen myötävaikutuksella Joensuun Kourutuote Oy rakentaa uuden tuotantolaitoksen Joensuuhun. Tuotantolaitokseen tullaan investoimaan kattopelti- ja julkisivutuotekoneita, joilla pystytään profiloimaan fossiilivapaata terästä sekä lisäämään jo olemassa olevan tuotannon tehokkuutta ja hiilineutraaliutta.

Kontiolahtelaiselle Hiil Oy:lle myönnettiin 0,5 miljoonaa euroa puun hiilletyslaitteiston rakentamiseen.

Suurimmat yrityksen kehittämisavustuksella rahoitetut hankkeet v. 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä:

• Joensuun Kourutuote Oy: Kestopelti Hanke2026, Joensuu, 1 619 712 €
• Hiil Oy: Puun pintahiilletyslaitteiston rakentaminen, Kontiolahti, 509 993 €
• Solenovo Oy: Koulutussektorin toiminnan vahvistaminen generatiivisen tekoälyn avulla, Joensuu, 302 614 €

Maaseuturahastosta tuettiin mm. Kolin matkailuliiketoimintaa

ELY-keskus myönsi 1.1.–31.3.2025 maaseuturahaston yritystukea Pohjois-Karjalaan yhteensä noin 600 tuhatta euroa 21 eri hankkeelle.

Maaseuturahaston maatilojen investointitukea myönnettiin 1.1.–31.3.2025 yhteensä noin 360 tuhatta euroa 14 eri hankkeelle.

Maaseuturahaston hanketukea myönnettiin 1.1.–31.3.2025 yhteensä noin 480 tuhatta euroa 37 eri hankkeelle.

Nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin 1.1.–31.3.2025 kahdelle hakijalle yhteensä 80 000 €.

Etenkin Leader-yhdistysten kautta saapuneisiin hakemuksiin on saatu tehtyä hyvin rahoituspäätöksiä.

Maaseuturahaston suurin yksittäinen yritystuki, noin 202 tuhatta euroa, myönnettiin Kolin matkailuinvestointiin.

Hankerahoituksella tuettiin mm. kuntajohdon osaamisen kehittämistä

EU:n hankerahoitusta (Euroopan sosiaalirahasto ESR+, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF) kohdennettiin 1.1.–31.3.2025 yhteensä noin miljoonaa euroa neljälle eri hankkeelle.

Alkuvuosi oli kehittämisrahoituksen päätösten puolesta hiljainen Pohjois-Karjalassa ja koko Itä-Suomessa, koska tammikuussa käynnistynyt hakujakso päättyi 14.3.2025. Pohjois-Karjalaan saapui maaliskuussa päättyneessä haussa hakemuksia kohtuullisesti. Vuonna 2025 on Pohjois-Karjalaan kohdennettavissa vielä runsaasti kehittämisrahoitusta.

ESR+-rahoitusta suunnattiin 313 000 € Itä-Suomen ylipiston toteuttamaan KUJOOK-hankkeeseen kuntajohdon oikeudellisen osaamisen kehittämiseksi. Hankkeen päätavoitteena on kehittää 30 opintopisteen laajuinen erikoistumiskoulutus kunnallisten viranhaltijoiden tarpeisiin.

Lisäksi ESR+-rahoitusta suunnattiin 280 000 € työelämän kehittämisteemaan kuuluvalle Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy:n toteuttamalle henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishankkeelle. Hanke vastaa tarpeeseen, jossa yhtiön palvelutuotanto on laajentunut koko maakunnan alueelle