Tampereen yliopisto

Väitös: Kuivaelektrodit ovat kustannustehokas ja toimiva tapa seurata sydänterveyttä sairaalan ulkopuolella

Jaa

Sydänsairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti 32 prosenttia kaikista kuolemista. Väitöskirjassaan tekniikan lisensiaatti Atte Joutsen kehitti kuivaelektrodeja puettaviin laitteisiin, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen sydämen seurannan sairaalaympäristön ulkopuolella. Teknologialla voi havaita ja seurata terveysriskejä jopa ennen oireiden alkamista, mikä auttaa hoidon oikea-aikaisessa aloittamisessa.

Henkilö seisoo ulkona modernin rakennuksen edessä ja pitelee käsissään kuivaelektrodeja.
Lääketieteen lisensiaatti Atte Joutsen kehitti väitöstutkimuksessaan sydänsähkökäyrän mittaukseen tarkoitettuja kuivaelektrodeja, joita voidaan hyödyntää puettavissa laitteissa. Kuva: Samuli Torssonen

Terveydenhuollon kasvavat paineet ja sydän- ja verisuonitautien yleisyys korostavat tarvetta uusille seurantaratkaisuille. Lääkintälaitteet ovat tärkeässä roolissa potilastiedon keräämisessä, hoitopäätöksissä ja hoidon seurannassa. Teknologian kehitys on lisännyt puettavien laitteiden käyttöä, ja ne tarjoavatkin kustannustehokkaan vaihtoehdon perinteisille sairaalalaitteille erityisesti pitkäaikaisessa sydänseurannassa.

Atte Joutsen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kuivaelektrodien ominaisuuksia. Tavoitteena oli löytää sopivin ratkaisu sydämen toiminnan mittaamiseksi puettavilla laitteilla. Tutkimukseen sisältyi kenttätutkimus, jossa puettavaa laitetta testattiin eteisvärinäpotilailla.

– Perinteisesti sydänsähkökäyrää mitataan kertakäyttöisillä märkäelektrodeilla, mutta niiden käyttö vaatii valmistelua ja voi ärsyttää ihoa. Lisäksi pitkäaikaisessa käytössä märkäelektrodit pitää yleensä vaihtaa, ja siten niiden kulutus rasittaa myös ympäristöä, Joutsen kertoo.

Kuivaelektrodit tarjoavat ratkaisun näihin ongelmiin. Kuivaelektrodit eivät vaadi ihon esikäsittelyä, niitä ei tarvitse uusia ja ne pysyvät hyvin paikoillaan laitteen rakenteen ansiosta. Vaikka signaalin laatu ja liikehäiriöiden kesto eivät aina yllä märkäelektrodien tasolle, kuivaelektrodeilla varustetut puettavat laitteet mahdollistavat pitkäaikaisen mittauksen, joka tuottaa riittävää tietoa kliiniseen päätöksentekoon.

Tulokset osoittivat, että pinnaltaan kiinteät materiaalit, kuten ruostumaton teräs ja platina, toimivat elektrodeissa huokoisia materiaaleja paremmin. Kaikki elektrodimateriaalit kuitenkin kuluivat pesuissa, mikä vaikutti niiden sähköisiin ominaisuuksiin. Erityisesti ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kuivaelektrodeja ja optisia antureita sisältävä rannelaite osoitti toimivuutensa lääketieteellisessä käyttötarkoituksessa. Laite havaitsi eteisvärinän luotettavasti ja oli potilaista miellyttävä käyttää.

– Kuivaelektrodit toimivat puettavissa laitteissa. Puettava teknologia on kevyttä ja kulkee huomaamatta mukana. Sen avulla voidaan ajoissa havaita ja seurata terveysriskejä ennen kuin oireet etenevät terveysongelmiksi. Näin esimerkiksi verenohennuslääkitys voidaan aloittaa ajoissa ja ehkäistä eteisvärinän aiheuttama aivoinfarkti, Joutsen sanoo.

Tutkimuksen löydökset tarjoavat uusia näkökulmia kuivaelektrodien hyödyntämiseen ja tukevat samalla WHO:n ja YK:n globaalien terveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamista. WHO:n jäsenmaat sopivat vuonna 2013 vähentävänsä ei-tarttuvista sairauksista johtuvia kuolemia 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. YK:n kestävän kehityksen tavoite tähtää ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseen kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

Atte Joutsen asuu Tampereella ja työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sairaalafyysikkona.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. toukokuuta

Tekniikan lisensiaatti Atte Joutsenen biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Dry electrode solutions for measuring cardiac activity in wearable technology tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.5.2025 kello 12 Hervannan kampuksella, Festia-rakennuksen Pieni sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Ki Chon Connecticutin yliopiston lääketieteellisen tekniikan laitokselta. Kustoksena toimii professori Antti Vehkaoja Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilö seisoo ulkona modernin rakennuksen edessä ja pitelee käsissään kuivaelektrodeja.
Lääketieteen lisensiaatti Atte Joutsen kehitti väitöstutkimuksessaan sydänsähkökäyrän mittaukseen tarkoitettuja kuivaelektrodeja, joita voidaan hyödyntää puettavissa laitteissa.
Kuva: Samuli Torssonen
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye